Taloyhtiön kameravalvonta voi lipsahtaa salakatseluksi

Porraskäytävän seiniin ilmestyy töhry toisensa jälkeen, mutta asukkaat eivät onnistu näkemään, kuka taloyhtiön yhteisiä tiloja sotkee. Kasvavat siivouskustannukset jäävät siis osakkaiden maksettavaksi.
Alkaa tuntua houkuttelevalta narauttaa ilkivallantekijä valvontakameralla. Asia päätetään pitää hallituksen tietona, sillä saattaahan sotkija olla joku asukkaista. Kohta huomaamaton kamera jo tarkkaileekin katonrajasta porrashuonetta ja tallentaa kaiken näkemänsä. Seuraavan töhryn ilmestyttyä ei tarvitse kuin katsoa tallenteelta kuka seinää sotkee.
Niin helppoa – ja monellakin tapaa laitonta. Näin toimiva taloyhtiö tulee rikkoneeksi sekä rikoslakia että henkilötietolakia, ja voi hyvinkin joutua oikeuteen vastaamaan toiminnastaan.
Rikoslain mukaan kotirauhan suojaamassa paikassa – kuten rappukäytävässä – oikeudetta kuvaava taloyhtiö syyllistyy salakatseluun. Porrashuoneen kameravalvonta on sallittu vain silloin, kun taloyhtiö on saanut siihen henkilökohtaisen suostumuksen jokaiselta asukkaalta ja osakkaalta.
Tallentava kameravalvonta luo aina henkilörekisterin ja tekee taloyhtiöstä rekisterinpitäjän, jonka on toteutettava valvonta henkilötietolain mukaisesti. Tämä edellyttää selkeää toimintasuunnitelmaa, josta käy ilmi esimerkiksi kuka säilyttää, katsoo ja hävittää kuvatallenteet. Hän ei saa näyttää niitä ulkopuolisille.
Tallentavasta kameravalvonnasta on myös tiedotettava näkyvästi kiinteistöllä. Näin siinäkin tapauksessa, että kamera on sijoitettu muualle kuin kotirauhan suojaamaan paikkaan, esimerkiksi yhteiselle piha-alueelle, varastotiloihin tai jätekatokseen.
Taloyhtiön ei siis tule kiiruhtaa kamerakaupoille ennen kuin valvonnan tarve on pohdittu ja toteutus suunniteltu huolellisesti yhdessä asukkaiden, isännöitsijän ja mahdollisesti myös juristin kanssa. Näin valvonta ei vahingossakaan lipsahda salakatseluksi.