Vaadi parempaa remppaviestintää, osa 2

06.06.2017 12.11
Päivi Eskelinen

Kiinteistö Oy Tampereen Klingendahl päätti keväällä 2015 noin viiden miljoonan euron korjaushankkeen aloittamisesta. Meidän tehtäväksemme annettiin peruskorjauksen viestintä liikekiinteistön yrityksille ja osakkaille.

Viestinnän suunnitteleminen aloitettiin pala kerrallaan. Tiedottaja jalkautui ensiksi yritysten juttusille ja kirjasi muistiin, minkälaista viestintää ne tarvitsevat ja mitä ehtoja ne toisaalta viestinnälle asettavat. Tarpeet ja toiveet vaihtelivat suuresti, sillä Klingendahlin seinien sisäpuolella ahertaa noin 70 yritystä yksinyrittäjistä satojen työntekijöiden pörssiyhtiöön.

Haastattelujen pohjalta korjaushankkeelle rakennettiin viestintäsuunnitelma. Se sisältää viestinnän tavoitteet ja periaatteet, keinot ja kanavat sekä viestintätoimien aikataulutuksen. Suunnitelmaa päivitettiin ja tarkennettiin sitä mukaa kun hanke eteni ja kokemusta kohderyhmästä kertyi lisää.

Tehtiin myös kriisiviestintäsuunnitelma, joka sisälsi käytännön toimintaohjeita pahan päivän varalle. Onneksi kriisisuunnitelmaan ei Klingendahlissa tarvinnut turvautua.

Kun peruskorjaus alkoi, viestintä pyörähti täyteen vauhtiin. Tiedottaja piti päivittäin yhteyttä pääurakoitsijan työmaamestariin. Tämän antamien työmaatietojen pohjalta julkaistiin joka perjantai viikkotiedote ja muita tiedotteita tarvittaessa.

Lisäksi avattiin kaikille avoin, arkisin kello 8–16 päivystävä sähköpostikanava, johon sai lähettää yleisiä ja omia tiloja koskevia kysymyksiä peruskorjauksesta. Kanavasta tuli supersuosittu. Yritysten tiedontarve oli suorastaan ehtymätön.

Laskimme, että vajaat puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana kanavaan tuli yhteensä 1337 yhteydenottoa! Näiden lisäksi kysymyksiä lähetettiin suoraan tiedottajan sähköpostiin. Entäpä jos kaikki kysymykset olisivat tulleet työmaamestarille? Olisiko hän ehtinyt muuta tehdäkään kuin vastata niihin?

Näin toimittiin:
o Viestintä suunniteltiin kohderyhmän tarpeiden mukaan.
o Viestintä pahan päivän varalle mietittiin erikseen. Sovittiin, kuka mahdollisessa kriisissä   ottaa ohjat käsiinsä.
o Luotiin foorumi kysymyksille, ja niihin vastattiin mahdollisimman ripeästi.

 

Tämä blogi kannattaa lukea

01.06.2017 08.00
Annikaisa Knuutila


Omista toimittajaopinnoista on jo aikaa, mutta se ilahduttaa, että Tampereen yliopistosta ja alkuvaiheen työelämäharjoitteluista ammennetut opit vielä muistaa! Tosin... tekeekö niillä enää mitään?

Otsikot esimerkiksi olivat arvotavaraa ja erityisen kriittisessä tarkastelussa, ennen kuin pääsivät julkisuuteen.

Otsikon oli ytimekkäästi kerrottava uutinen tai asia, alkukappaleen kiteytettävä olennainen. Tekstin piti olla hyvää suomea, vetävää, etevää, oikein ja objektiivista. Hienoa, jos se vielä avasi uusia näkökulmia tai – kuten tutkiva journalismi – pystyi paljastamaan epäkohtia tai väärinkäytöksiä. Jutun luettuaan tiesi maailmasta jotain enemmän, vaikka olisi ollut kriittinenkin.

Lukijan aikaa ja aivoja arvostettiin.

Vanhat opit palautuivat ajatuksiin Helsingin Sanomissa julkaistusta Anna-Sofia Bernerin pakinasta ”Tämä mies ehtii tosi paljon”. Jos aikanaan otsikon piti kertoa tärkein asia, nyt se – siis tämä klikkiotsikko – piilottaa sen, jopa niin, ettei asiaa aina löydy itse jutustakaan. No, ennen digilehtiä ja sosiaalisen median kulttuuria tuollaiset otsikot eivät olisi olleet teknisesti edes mahdollisia, mutta eivät ne olisi menneet läpi laadullisestikaan. Harmittaa, että ne ovat mahdollisia nyt.

Toki tiedän, miksi näitä otsikoita nykyään tehdään. Sumea markkinointi kutittaa uteliaisuutta – tai paremminkin halua tirkistää tämän asian sisään. Luukusta voi sitten ponnahtaa kysymys, tässäkö tämä oli.


Tamperelaisten asunnot rakennettiin Kuhmossa

24.05.2017 09.30
Jenni Satola

Vuorekseen rakennetaan parhaillaan Tampereen ensimmäisiä puukerrostaloja. Harjannostajaisia juhlittiin viime viikolla ja kaksi nelikerroksista taloa valmistuvat elokuussa 2017.

VTS-kotien rakennuttamat kerrostalot ovat saaneet valtakunnallistakin huomiota, sillä ensimmäistä kertaa CLT-tilaelementtikerrostalojen rakennusmateriaalina on suomalainen puu. Aiemmin CLT-levyt olivat tuontitavaraa.

Levyistä valmistettiin kuhmolaisella Elementti Sampon tehtaalla noin 5x10 metrin kokoisia tilaelementtejä, jotka itse asiassa ovat muuttovalmiita asuntoja tai asunnon puolikkaita. Ne saapuivat Kuhmosta öisillä erikoiskuljetuksilla Tampereelle, nostettiin tontilla päällekkäin kuin legopalikat ja kerrostalohan siitä syntyi.

Oli kiinnostavaa pyörähtää rakennustyömaalla, kun vasta ensimmäinen kerros oli paikallaan. Vesikatto oli nostettu tilaelementtien päälle säänsuojaksi ja rakennus muistutti yksikerroksista rivitaloa. Ikkunat ja julkisivumateriaalit oli asennettu jo Kuhmossa.

Rappukäytävässä näytti ihan siltä miltä muissakin rakennusvaiheessa olevissa taloissa: keskeneräiseltä. Olikin melkoinen kontrasti siirtyä laudanpätkien ja roikkuvien johtojen raksamaailmasta muuttovalmiiseen asuntoon, josta vain liesi, jääkaappi ja asukkaat puuttuivat. Keittiökalusteet oli asennettu, seinät maalattu, kylpyhuone laatoitettu ja hanatkin paikoillaan.

VTS Puukoukun harjannostajaisissa iloittiin, että suomalaisella puuteollisuudella on nyt uusi, kilpailukykyinen tuote. Toki jo seuraavassa lauseessa muistutettiin, että niin suunnittelu- kuin rakennuspuolella on vielä paljon oppimista puukerrostalojen rakentamisesta. Kokemuksen kertyessä kannattavuus nouseekin vielä huomattavasti nykyisestä.

VTS-kotien Vuoreksen esimerkki on rohkaiseva. Rakennuskustannukset onnistuttiin mahduttamaan ARA:n raameihin, joten Vuorekseen valmistuu 53 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Rakentaminen ei tule yhtään sen kalliimmaksi, vaikka betonielementtien sijaan käytetäänkin puuta.

Tampereen suurimman vuokranantajan puukerrostalohankkeen tavoitteena on tuoda rakennusalalle tervettä kilpailua ja uusi, ekologinen vaihtoehto. Näin pyritään pitämään rakentamisen hinnat kurissa sekä lisäämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
Bonuksena voidaan asunnonhakijoille tarjota juuri sitä mitä suomalainen haluaa: koteja puutalossa.


Kirjoittaja toimittaa asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyviä asiakaslehtiä.

VTS puukerrostalo



Viestinnän punaista lankaa metsästämässä

12.05.2017 13.55
Juha Koivunen

Mikä erottaa menestyvän yrityksen niistä, jotka pärjäävät huonommin omalla alallaan? Kysymys, jota olen pohtinut aika paljon työskenneltyäni nyt runsaan kuukauden yrityksessämme. Olen havainnut, että melko usein menestymättömyydellä on yhteyksiä sekavahkoon yritysviestintään. Oma viestinnän punainen lanka on hämärtynyt.

Jos yritys ei ole selvittänyt edes itselleen mikä sen toiminnan perimmäinen tarkoitus on ja ketkä yritystä tarvitsevat, sen on vaikea viestiä uskottavasti ulospäin. Tarina muuttuu sekavaksi. Ydinviestin puuttuessa asiakasta ei yksinkertaisesti tavoiteta tuloksellisesti.

Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan ja viestintä sen mukana vielä nopeammin. Meitä pommitetaan entistä enemmän erilaisilla viesteillä niin töissä kuin vapaalla. Miten tässä tulvassa yritys saa oman asiansa parhaiten perille? No, selvittämällä ainakin aluksi oman yrityksen viestinnän punaisen langan.

Miten sen kuuluisan punaisen langan voi löytää? Oivaltamalla osaamisensa. Jäsentämällä realistisen kuvan toimialasta, sen haasteista ja oman yrityksen asemasta markkinoilla. Miettimällä itselle tärkeät asiakasryhmät ja keskittymällä niihin massan sijasta. Selvittämällä ne asiat, jotka yrityksessä tehdään muita paremmin ja erottavat sen kilpailijoista. Asiat, joita asiakkaat arvostavat ja jotka he kokevat tärkeiksi. Kiteyttämällä näistä viestin, mitä yrityksenä voimme asiakkaillemme luvata. Ja lopuksi ne tärkeimmät: kertomalla ydinviestimme selkeästi ja lunastamalla asiakaslupauksemme omassa toiminnassamme joka päivä. Siis joka päivä.

Usein punainen lanka löytyy hyvin arkisilta ja yksinkertaisilta tuntuvista asioista. Sellaisista, joita ei huomata tai osata arvostaa riittävästi omassa tekemisessä. Kiireen keskellä ei vain ole muistettu pysähtyä selvittämään näitä asioita edes itselle. Monta kertaa vastaukset löytyvät, kun joku ulkopuolelta toimintaa katsova tulee ja esittää oikeat kysymykset.

Kun toiminnan ydin löytyy, siitä on helpompi viestiä selkeästi ja oikeissa kanavissa. Näin syntyy myös pohja menestykselle. Keskity punaisen langan metsästykseen, se tuottaa tulosta.

Kirjoittaja on yrityksemme uusin työntekijä, joka ihmettelee maailman menoa ja seuraa kaikenlaista viestintää. Perustamperelainen musiikin ja jääkiekon harrastaja. Nauttii hyvästä ruoasta ja kokkailee mielellään.


Blogi

 

Vaadi parempaa remppaviestintää

02.05.2017 10.00
Päivi Eskelinen

 

Alkuun nopea kysymys kaikille putkiremontin tai taloyhtiön muun peruskorjauksen läpikäyneille lukijoille: Mikä rempassanne tökki eniten?

Moni sanoo taatusti että viestintä. Asioista ei kerrottu ennakkoon, tai jos kerrottiin, viestintä oli niin sumeaa, että se herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

Pahinta onkin juuri epätietoisuus. Moni iso myllerrys sujuisi kohtuullisesti, jos kohderyhmä vain tietäisi asioista ajoissa ja saisi selvät speksit, miten poikkeusoloissa toimitaan. Mitä enemmän tietää, sen helpompaa on sietää.

Kun urakka alkaa, vastuun korjaushankkeen viestinnästä ottaa tavallisesti pääurakoitsija. Hankkeen tilaajan kannattaa siksi kirjata tarvittavat viestintätoimet jo urakkaohjelmaan ja sopia urakoitsijan kanssa jopa kirjallisesti, miten remonttiviestintä käytännössä hoidetaan.

Viisas peruskorjauksen tilaaja ei sälytä tehtävää yksin urakoitsijalle vaan hankkii palveluja viestinnän ammattilaiselta. Näin toimi Kiinteistö Oy Tampereen Klingendahl teettäessään Klingendahlin kiinteistössä lähes puolitoista vuotta kestäneen ilmanvaihdon peruskorjauksen. Me toimimme kiinteistöyhtiön viestintäkumppanina koko hankkeen ajan.

Klingendahlissa työskentelee noin 500 ihmistä 70 yrityksessä. Joidenkin arvioiden mukaan kiinteistössä on nykyisin enemmän työntekijöitä kuin silloin, kun rakennuksessa vielä kehrättiin ja kudottiin.  Tiloja ei tyhjennetty remontin ajaksi, joten jo hankkeen suunnitteluvaiheessa esille nousi suuri tarve tehostetulle viestinnälle.

Kerron jatkossa lisää kokemuksistani Klingendahlin viestinnän kehityshankkeesta. Pysy mukana ja lue blogistamme, millä eväillä onnistuimme.


Kirjoittaja toimi Klingendahlin remontissa tiedottajana (lue: viestinnän työrukkasena).


Remppakuva


Tavoitteen pitää olla kohtuuton

26.04.2017 09.00
Annikaisa Knuutila


Joskus kuulee ajatuksia, jotka pistävät miettimään.

Tampereella pidetyssä sote- ja maakuntauudistusseminaarissa entinen Nokia-johtaja ja nykyinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki puhui yleisemminkin muutoksesta ja tarjosi siinä onnistumiseen kolmen iin strategiaa – kunhan muutoksella on ensin jokin visio, selvä tavoite ja kuva siitä, miten muutos on parempi kuin se tila, jossa nyt ollaan. Sen jälkeen ideat, into ja ilo ovat välttämättömiä muutoksen tekemisessä.

Suunnitelmat eivät niinkään. Arvokkaampaa kuin suunnitelmien tekeminen on kokeilla ja erehtyä, kokeilla ja onnistua, kokeilla ja erehtyä, kokeilla ja...

Ja minkälainen tavoitteen pitää olla? No, kohtuuton!

Hyvänen aika, miten pelottava ajatus. Mutta Vanjoki sanoo, että vain kohtuuttoman asian tavoitteleminen on arvokasta, vaikka se saakin vatsamme kipeäksi. Kova sisäinen tuska korventaa, koska emme tiedä, miten tavoite toteutetaan. Vanjoki uskoo, että paha olo – kohtuuton tavoite – pistää liikkeelle luovan ongelmanratkaisun. Ja kun et ole tuskasi kanssa yksin, kun koolla on paljon ihmisiä, löydetään polkuja asian tekemiseksi, aletaan kokeilla ja oppia.

Anssi Vanjoen ajatuksia www.tampereenkauppakamarilehti.fi


Kohtuuton blogi


Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.

Persoona ratkaisee

20.04.2017 10.00
Jari Runsas


Istuin hiljattain yhden potentiaalisen uuden asiakkaan neuvotteluhuoneessa. Pohdimme yhdessä, olisiko heidän markkinointiviestinnässään osa-alueita, joissa Effetin osaamisesta olisi yritykselle hyötyä. Kesken pohdintojen vahvassa kasvussa olevan yrityksen vetäjä totesi, ettei koskaan edes harkitse yhteistyötä kenenkään sellaisen kanssa, joka ei ”herätä luottamusta ja hyvää fiilistä.”

Meillä synkkasi, keskustelu oli antoisa ja luottamus heräsi. Aika näyttää, syntyykö neuvottelustamme uuden yhteistyön siemen.

Kohtaamisemme sai minut miettimään nykyaikaista myyntityötä. Verkon rooli on merkittävä. Sisältömarkkinoinnissa nettiin rakennetaan merkityksellisten sisältöjen avulla ostopolkua ja autetaan asiakasta kohti hänen tavoitettaan. Hän etsii ja hankkii tietoa, vertailee, karsii, valitsee ja perehtyy. Kun jäljellä ovat enää potentiaalisimmat vaihtoehdot, on aika ottaa yhteyttä, haastaa ja tehdä päätöksiä.

Kun kyseessä on vähänkin isompi ostopäätös, ostaja on yhteydessä myyjään ennen päätöksen tekoa. Hankkimansa tiedon vahvistukseksi hän haluaa keskustella toisen ihmisen kanssa. Ihmiseltä ihmiselle.

Henkilökohtaisen myyntityön merkitys ei siis ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Ostopolku ohjaa asiaan jo perehtyneen mahdollisen asiakkaan ja häntä matkalla auttaneet yhteen. Seuraavaksi hän pohtii, oletko juuri sinä oikea henkilö ratkaisemaan hänen ongelmansa. Myyntityö on entistä enemmän asiakkaan kuuntelua, hänen tilanteeseensa perehtymistä, ratkaisun etsimistä ja tarjoamista. Myyjä, asiantuntija, joka parhaiten tunnistaa asiakkaan tarpeet ja osaa ne ratkaista, tekee kaupat.

Ja koska kyse on aina tunteista, tarvitaan myös sitä luottamusta herättävää hyvää fiilistä osapuolten kesken.

Jari blogi

Kirjoittaja on yrityksemme vetäjä, joka on toiminut pitkään viestinnän eri tehtävissä. Vapaa-ajalla hänen suurena intohimonaan on jalkapallo, niin kentällä kuin katsomoissa.









 


 

Tarinan alkulähteillä

11.04.2017 12.47
Juha Koivunen


Runsas viikko takana uutta työtä. Lähes 30 vuotta radiotyötä tehneelle on outoa, kun tekstiä ei tarvitse loputtomasti tiivistää. Radiossa uutistekstit tai mainoksiin suunnitellut viestit ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, sähkeenomaisia. Aikoinaan yhdeksänkymmentäluvulla siirryttyäni tamperelaiseen Radio ”Ysiviisseiskaan” minua ohjeistettiin, että oikea paikallisuutinen tarvitsee vain kolme lausetta. Sen kun oppi, osasi referoida ja tiivistää tekstiä. No joskus oli se neljäskin lause, mutta ei enempää. Tiedotetta laadittaessa on lupa laittaa hieman ”lihaa luiden ympärille”. Tiedotteessa avataan enemmän faktoja ja taustoja, jotta vastaanottaja saa nopeasti selkeän kuvan aiheesta ja ymmärtää heti mikä sisällössä on oleellista.

Ensimmäisellä työviikollani pääsin heti tositoimiin, sillä julkaisimme yhteistyösopimuksemme Ilves-Hockey Oy:n kanssa. Toimin täällä päässä yhteyshenkilönä ja vastaan Ilveksen viestinnästä. Rakennamme heille viestintästrategian ja jalkautamme sen sitten käytäntöön. Alkuvaiheessa selvitän, miten on toimittu ja mitkä ovat olleet itse kunkin vastuut. Sisällön laadusta tai määrästä asiat eivät ole jääneet kiinni, sillä Ilveksen mediatiimi ilves.com on tehnyt hienoa ja laadukasta työtä jo monta vuotta. Tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa.

On hienoa nähdä ja ennen kaikkea olla mukana rakentamassa Ilveksen tulevaisuutta. Kevään tiukka ottelusarja Tapparaa vastaan osoitti sen vahvan yhteisöllisyyden, joka liitetään menestyvään urheiluseuraan. Fanit ja kumppanit, niin pienet kuin isotkin, kantoivat seuran värejä ylpeinä joka paikassa. Tuntui, että koko kaupunki hengitti ja eli täysillä kiekosta. Tarinan ensitahdit ovat vasta alussa.


Juha koivunen 1Kirjoittaja on yrityksemme uusin työntekijä, joka ihmettelee maailman menoa ja seuraa kaikenlaista viestintää. Perustamperelainen musiikin ja jääkiekon harrastaja. Nauttii hyvästä ruoasta ja kokkailee mielellään.

Vinkkejä sujuvaan remonttiviestintään

19.09.2016 08.34
Klingendahlin viestintätiimi

Vuosi ilmanvaihdon peruskorjauksen viestintää on nyt takana Klingendahlissa. Työt jatkuvat vielä marraskuun loppuun asti, jolloin kiinteistössä palataan normaaliin järjestykseen. Effetin viestintätiimille on karttunut kasapäin kokemusta, samoin uusia ideoita ja osaamista.

Projekti on vahvistanut käsitystämme, että korjausrakentaminen on ennen kaikkea palveluliiketoimintaa, joka ei voi onnistua ilman ennakolta suunniteltua, oikea-aikaista viestintää.

Mitä asioita remonttiviestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä ottaa huomioon?

Ehkä perustavin asia on viestintätarpeiden erilaisuus. Klingendahlissa työskentelee viitisensataa työntekijää useilta eri toimialoilta. Odotukset viestinnältä vaihtelevat hurjasti. Yhdelle riittää suuntaa-antava info lähiajan peruskorjaustoimista, toinen odottaa niistä lähes päiväkohtaista tietoa suunnitellakseen omaa toimintaansa. Ja onhan se selvää: ohjelmistosuunnittelija voi yleensä väistyä remontin tieltä väliaikaisesti etätyöhön, kampaaja ja terapeutti eivät.

Vinkki 1: tunne kohderyhmäsi ja heidän tarpeensa kuin omat taskusi.

Jokaisen remontin osavaiheen jälkeen Effetin viestintätiimi on kerännyt osakkailta ja liiketilojen käyttäjiltä palautetta sekä viestinnästä että remontin yleisestä sujumisesta.

On tullut kiitosta ja totta kai myös kritiikkiä. Kriittisimmin on kommentoitu töiden etenemistä. Haastetta riittää, kun peruskorjaustyömaalla työskentelee usean eri aliurakoitsijan työntekijöitä ja seuraavaan työvaiheeseen päästään vasta kun edellinen on tehty. Effetin vastaus sujuvampaan toimintaan on mobiiliapplikaatio, jota kehitetään Klingendahlin viestintäprojektin osana. Se mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän paitsi tilojen käyttäjille, myös urakoitsijoiden kesken.

Vinkki 2: tue hankkeen toimijoiden sisäistä viestintää, jotta autat töiden sujuvaa etenemistä.

Koska tiedonjano on remontissa valtavaa, kirjallisten viikkotiedotteiden tueksi perustettiin palautekanava, joka on osoittanut tarpeellisuutensa. Kanava saattaa toimia joskus myös paineentasaajana, ja hyvä niin. Viikkotiedottamisen lisäksi hankkeessa on tuotettu tilojen käyttäjille lisämateriaaleja, kuten erilaisia käyttöohjeita, jotka on otettu vastaan tyytyväisinä.

Vinkki 3: perehdy sisältöihin, tiedä mistä puhut ja avaa kanava vastavuoroiselle viestinnälle.

Taloyhtiöiden tiedonvälitykseen tarvitaan resursseja

19.08.2016 15.12
Runsas Jari

Kiinteistöliitto Pirkanmaan tuore selvitys vahvisti, että viime syksynä julkaistu Viestintäsuositus taloyhtiöille ei toistaiseksi ole jalkautunut arkeen.

Edes ammattilaiset – isännöitsijät – eivät tunne suosituksen sisältöä kovin hyvin, eivätkä siinä ehdotetut toimet siten näy asukkaiden tiedonsaannissa.

Peräti puolet kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä ja seitsemän hallituksen puheenjohtajaa kymmenestä tunnustivat, etteivät tunne suosituksen sisältöä.

Viestintäsuositus taloyhtiöille syntyi tarpeesta. Oikeusministeriön Asunto-osakeyhtiölakia koskeva verkkokysely osoitti, että tiedonkulussa on suuria puutteita. Palautteen seurauksena Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja ministeriö perustivat työryhmän, joka ansiokkaasti laati suosituksen. Viestintäsuosituksessa annetaan kokonaiskuva taloyhtiön viestintää koskevasta lainsäädännöstä ja sitä täydentävästä hyvästä tavasta.

Suositusta on kritisoitu liian vaativaksi. Sitä se onkin, jos tiedonvälitykseen ei taloyhtiössä varata minkäänlaisia resursseja. Talkoovoimin toteutettuna monet suosituksen ehdotukset tuntuvat haastavilta.

Isännöintisopimuksistakaan ei ole nykyisellään juuri apua. Viestintävastuita ei ole määritelty tai jos onkin, vastuun sisältöä ei ole yksilöity. Kuka silloin arvioi sopimusehtojen täyttymisen ja millä kriteereillä?

Suosituksessa esitettyjä toimia ei tarvitse toteuttaa kaikkia kerralla. Taloyhtiöiden hallituksissa olisi kuitenkin hyvä laatia suunnitelma siitä, miten tiedonvälitystä omassa yhtiössä voidaan parantaa. Hyvä suunnitelma välitavoitteineen on yleensä paras tapa saada muutos alkuun. Säännöllisellä viestinnällä voidaan lisätä avoimuutta, parantaa asukasviihtyvyyttä ja vähentää ristiriitoja.

Syksyllä ensi vuoden talousarviota laadittaessa on myös hyvä keskustella, olisiko syytä varata edes pieni määräraha siihen, että asukkaiden tiedontarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin.

Viestintakysely graafit 1

 

 

Tieto lisää tuskaa. Eihän toki!

13.03.2016 11.07
Klingendahlin viestintätiimi


Tampereen Klingendahlin liikesiipi meni elokuussa 2015 remonttiin. Kiinteistön väsyneesti henkivä ilmanvaihto peruskorjataan, lämmitysjärjestelmää uusitaan ja kiinteistö varustetaan kaukojäähdytyksellä.

Peruskorjaus tehdään neljässä vaiheessa kiinteistönosa kerrallaan. Liiketiloja ei tyhjennetä remontin ajaksi, vaan Klingendahlin noin 150 yritystä ja yhteisöä elävät seuraavan vuoden enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa.

Tiesitkö muuten, että Klingendahlissa käy nykyisin enemmän ihmisiä töissä kuin 1900-luvun alussa, jolloin kiinteistössä toimi teollisuusmies Fabian Klingendahlin perustama villakangaskutomo. Yrityksiä on monipuolisesti eri toimialoilta kampaamoista asianajo- ja insinööritoimistoihin, ja asiantuntijoita ohjelmistokehittäjistä fysio- ja toimintaterapeutteihin ja liikkeenjohdon konsultteihin.

Lähtötilanne on haastava. Miten otetaan huomioon tilojen käyttäjien yksilölliset tarpeet, jotta he voivat työskennellä peruskorjauksesta huolimatta? Miten luodaan mahdollisimman positiivista mielialaa, vaikka pora laulaa ja pöly lentää? Toisaalta taas tiedetään, että ihmiset sopeutuvat väliaikaisesti hankaliinkin oloihin, jos heillä on niistä tarpeeksi tietoa tulevasta ja mahdollisuus suunnitella toimintaansa etukäteen.

Effet Oy tarttuu rohkeasti tilanteeseen ja osallistuu Klingendahlin peruskorjaukseen viestinnän asiantuntijana. Tavoitteena on viestinnän keinoin sujuvoittaa peruskorjauksen etenemistä ja tukea tilojen käyttäjiä ja osakkaita. Parannamme tiedonkulkua myös hankkeessa toimivien ammattilaisten välillä. Viestinnän avainsanoja ovat ennakointi, suunnitelmallisuus, selkeys ja tarvelähtöisyys. Tiedotetaan oikeista asioista oikeille ihmisille oikeaan aikaan.

Miksi puhelin ei soi? Koska sen ei tarvitse!

Suunnitellut ja säännölliset viestintätoimet tiedonkulun parantamiseksi tuottivat tulosta jo peruskorjauksen ensimmäisinä viikkoina. Rakennuttajan ja urakoitsijan puhelimet eivät ole soineet samaan tahtiin kuin yleensä korjaushankkeissa, sillä yhteydenottoja ja kyselyjä tilojen käyttäjiltä ja osakkailta on tullut hämmästyttävän vähän. Hyvän viestinnän ansiosta ammattilaiset saavat työrauhan keskittyä ydintehtäviinsä, jolloin työn tuottavuus ja aikataulussa pysyminen paranevat.


Klingendahl uudistuu logo














Isännöitsijä – tunsitko piston sydämessäsi?

22.05.2015 14.55
Runsas Jari
Kuva tyytyvaisyys web


Kuva: Graafi Isännöinnin Laatu 2015 –tutkimuksen tuloksista. Tyytyväisyys isännöitsijän toimintaan. Lähde: Suomen Kiinteistöliitto ry


Hiljattain julkaistun Isännöinnin Laatu 2015 -tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet. Isännöitsijöiden ammattitaitoa ja asiantuntemusta arvostetaan, mutta toivomisen varaa on viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa, tiedottamisessa sekä aloitteellisuudessa.

Noin 20 vuoden ajan yhteistyötä kiinteistöalan eri toimijoiden kanssa tehneenä voin sanoa, että tutkimustulos vastaa hyvin pitkälle myös omaa näkemystäni. Isännöitsijät ovat pääsääntöisesti rautaisia alansa ammattilaisia. Heidän on tehtävässään hallittava niin taloudelliset, juridiset kuin hallinnollisetkin prosessit. Puhumattakaan jatkuvasti muuttuvista teknisistä osaamisalueista.

Moniosaajia on silti harvassa. Yksi hallitsee pilkuntarkasti talousasiat, toinen hallinnon koukerot. Kasvavassa korjausrakentamistarpeessa tekniset asiat keskitetään yhä useammin erikseen nimetyille teknisille isännöitsijöille.

Todellinen ammattilainen tuntee rajansa. Taloyhtiöasiakkaidenkin etu on, että vähänkin vaikeammissa asioissa käytetään aina alan ammattilaisia. Paraskaan isännöitsijä ei voi hallita kaikkea, mutta viisas isännöitsijä osaa kysyä.

Monissa taloyhtiön arjen asioissa käytetään asiantuntijoita. Kuntotutkimukset, pelastussuunnitelmat, energiaseuranta tai kunnossapitotarpeen selvittäminen hankitaan ostopalveluna silloin, kun isännöintitoimiston sisältä ei löydy tarpeellista asiantuntemusta.

Myös viestintä on taitolaji


Ihmeellistä on kuitenkin se, että viestinnän merkitystä ja arvoa ei monessakaan isännöintitoimistossa tunneta ja tunnusteta. Siitä huolimatta, että tutkimustulokset ovat vuodesta toiseen samanlaiset. Asiakkaat ovat tyytymättömiä isännöinnin viestintään.

Asukkaat tarvitsevat ja janoavat tietoa. Heitä kiinnostavat ne pienetkin arjen asiat, joilla on suora tai välillinen vaikutus heidän elämäänsä ja asumisen kustannuksiin. Erityisen suurta tiedontarve on korjausrakentamishankkeiden yhteydessä.

Isännöitsijä ei voi jättää viestintää pelkästään hallituksen vastuulle. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat kiinteistönpidon arjessa usein kohtaava työpari. Jos kummankaan viestintä- ja vuorovaikutustaidot eivät täytä asukkaiden odotuksia, laatuarviot jäävät jatkossakin heikoiksi.

Myös viestintään on tarjolla apua. Taloyhtiöviestintä on oma lukunsa ja sen hoitaminen edellyttää yhtä lailla erikoistunutta osaamista ja ammattitaitoa kuin isännöitsijän tehtävä. Mutta isännöitsijän ei tarvitse yrittää selvitä viestinnästä yksin. Kuten tutkimuskin osoittaa, aniharva on viestinnän osaaja. Turvautumalla ammattilaisen apuun myös viestinnässä voidaan tälle kiinteistönpidon tärkeälle osa-alueelle muodostaa toimiva työpari.

Se vaatii vain viestinnän merkityksen ymmärtämistä ja toimeen tarttumista.

Olisiko jo aika?

Jari-Runsas-blogi-isännöitsijä-tunsitko-piston-sydämessäsi?

Kirjoittaja on 1990-luvun puolivälistä asti hoitanut erilaisia viestintätehtäviä kiinteistöalalla ja auttanut muun muassa useita isännöintitoimistoja kehittämään asiakasviestintäänsä.


Viestintä(kin) kuuluu ammattilaisille

24.02.2014 12.10
Runsas Jari


Kun kiinteistössäsi on vesivuoto, kutsut paikalle putkimiehen. Kun pihavalaistus pätkii, pyydät sähkömiehen asennustöihin. Kun sairastut, menet lääkäriin.

Jos laadit perunkirjaa tai tärkeää kauppasopimusta, turvaat lakimiehen ammattitaitoon.

Ammattilaisen käyttö erikoisosaamista vaativissa tehtävissä on meille itsestäänselvyys.

Vaikka tee-se-itse-ihmisiä löytyy kaikille erikoisaloille, heillä ei useinkaan ole käytössään nykyaikaisimpia työvälineitä, alan viimeisintä tietoa tai päivittäisen kokemuksen tuomaa varmuutta. Ammattilainen on turvallisempi valinta.

Jostain syystä tee-se-itse-hengen uskotaan riittävän viestinnässä. Ajatellaan, että kaikkihan nyt kirjoittaa osaavat!

Varsinkin nyt, kun viestintä digitalisoituu, yritykset laskevat säästävänsä rahaa hoitamalla itse verkkosivujensa sisällöt, asiakasviestintänsä ja mediayhteydet. Euroja jää kassaan entistä enemmän ja ylintä johtoa myöten kaikki ovat tyytyväisiä.

Mutta ei viestintä tarkoita pelkkää kirjoittamista tai tilan täyttämistä. Se tarkoittaa kohderyhmätuntemusta ja oleellisen oivaltamista. Se tarkoittaa viestinnällistä ajattelua – ja ajateltuja sisältöjä.

Yrityksen asiakkaalle se tarkoittaa viestintää, joka tuottaa hänelle lisäarvoa ja elämyksiä.

Markkinoinnissa ja viestinnässä on menossa iso murros. Mainontaan suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin ja valtavassa tietomassassa erottuminen on entistä vaikeampaa.

Viestinnän sisällöllä on suurempi vaikutus kuin koskaan ennen. Vain vastaanottajalleen merkityksellinen sisältö löydetään, sitä kulutetaan ja sillä on tehoa ja vaikutusta.

Viestinnän ammattilaisilla on se näkemys, kokemus ja osaaminen, jota tämän päivän viestijältä odotetaan – kyky löytää asiasta olennainen ja kertoa se ymmärrettävällä, kiinnostavalla ja asiakkaan tärkeäksi kokemalla tavalla.

Viestintä ja markkinointi ovat yritykselle aivan liian tärkeitä asioita hoidettavaksi vain oman toimen ohella.

Palvelumme

Hybridiviestintä Effet palvelee sinua viestintätarpeissasi.

Vakuuta & vaikuta

Vakuuta printtimedialla. Aktivoi digimedialla. Vai päinvastoin? Tarkoitus sanelee välineet ja viestit.

Erotu

Miksi juuri sinun yrityksesi, eikä kilpailija? Kun brändi on kirkas, ei tarvitse selittää.

Kehitä

Resurssit käyttöön tehokkaasti. Uusia ideoita ja toimintamalleja. Suunnitelmallisuutta ja asianhallintaa.

Näytä

Kun kuva kertoo kaiken.
Kun sanat eivät riitä.
Kun look & feel ratkaisee.

Copyright © Effet. Kaikki oikeudet pidätetään.

Brändi- ja verkkoilme: Daddy Finland Oy • Tekninen toteutus: JJ-Net Group Oy.