Huoltomies korjaa ja kuuntelee

01.11.2017 18.34
Jenni Satola
Blogi marras


– Vielä ei ole keksitty konetta, joka meidät korvaisi. Ja tuskin keksitäänkään, sillä huoltomies sekä korjaa että kuuntelee.

Näin osuvasti totesi kiinteistöhuollon konkari, jota haastattelin. Hän oli tullut vuosikymmeniä sitten huoltofirmaan hanttihommiin ja oppinut ammatin kantapään kautta. Juttelimme kiinteistöhoitoalan kehityksestä ja siitä miten aikoinaan huoltomieheksi valmistuttiin vetämällä työhaalarit ylle. Pätevyydeksi riitti, että jaksoi lapioida lunta.

Nyt alalle tulee koulutettua väkeä, sillä kiinteistönhoitajan on hallittava perusduunin lisäksi lukuisia tieto- ja taloteknisiä yksityiskohtia. Etenkin kiinteistön energiatehokkuudesta huolehtiminen vaatii vahvaa ammattitaitoa.

– Ennen talotekniikka tarkoitti ON/OFF-kytkintä. Enää ei ole niin yksinkertaista, konkari sanoi.

Kiinteistöhuollon ammattilaisia juttukeikoilla seuratessa on käynyt selväksi, että alalla ahertaa todellisia monitaitureita. Parhailla on teknisen osaamisen ohella erinomaiset sosiaaliset taidot ja ihailtavaa tilannetajua.

Niitä tarvitaan, sillä asukas kertoo vuotavan hanan lisäksi usein myös muista murheistaan. Yksi haastateltava mainitsikin, että keskustelut menevät välillä "aika syvälle". Hänen mielestään oli vain hienoa, jos saattoi auttaa toista ihmistä kuuntelemalla.

– Mehän olemme palveluammatissa. Tutut asukkaat tykkäävät, kun vähän kohdalla toppaa jutulle, eikä vain mene tukka putkella ohi, toinen kommentoi.

Eräs kiinteistönhoitaja korjasi asunnon vesihanaa samalla, kun asukkaat, äiti ja lapsi, tekivät lähtöä päiväkotiin. Kaikilla kolmella oli kiireinen aamu, mutta hanan korjattuaan mies nappasi pikkupojan syliinsä ja höpötteli tälle sen aikaa, että äiti sai rauhassa puettua ulkovaatteet ylleen. Pieni ele merkitsi paljon.

Tilanteen tasalla oli myös tämä kiinteistönhoitaja:
– Pieni vikkelä koira ei päästänyt minua millään pois asunnosta, yritti vain livahtaa mukaan. Ei muuta kuin koira hihnaan ja pienelle kävelylle, ja sen jälkeen koira jäi kotiin tyytyväisenä.

Konkari oli oikeassa. Ei tällaisia tyyppejä koneilla korvata.


Elämää matkalaukussa

25.10.2017 14.19
Päivi Eskelinen

Uusi laukku


Oletteko koskaan saunottaneet matkalaukkunne reissun jälkeen? En minäkään.

Osallistuin äskettäin isännöitsijöiden ajankohtaistilaisuuteen, jonka aiheena olivat tällä kertaa taloyhtiön tuholaiset. Voi veljet, että esitystä kuunnellessa kutitti!

Torjunta-ammattilaisen mukaan pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on luteita jo riesaksi asti. Luteet hävitettiin 1950-luvulla pitkiksi ajoiksi pois Suomesta ja muualta läntisestä Euroopasta. Lisääntyneen matkustuksen ja muuttoliikkeen mukana ne ovat palanneet. Taloyhtiössä kannat ovat levinneet vauhdilla, kun ei ole ymmärretty toimia oikein ja nopeasti.

Ammattilaistorjujan ohjeen mukaan matkoilla kannattaa silmäillä kriittisesti varsinkin majapaikan sänkyä. Tummat pilkut patjassa kielivät luteista.

Reissun jälkeen matkalaukku saunotetaan heti, jos mielessä kytee pienikin epäilys salamatkustajista. Laukkua pidetään 60 tai mieluummin 80 asteessa ensin tunti suljettuna ja sen jälkeen pari, kolme tuntia avattuna. Saunassa kuolevat kaikki tuholaiset, myös etelänmatkojen tuorein tuliainen, sitkeä faaraomuurahainen.

Kauhutarinoissa innokkaat dyykkaajat ovat tietämättään vieneet jätelavoilta tuholaisten saastuttamia kalusteita kotiinsa. Hävitettävät kalusteet pitääkin taloyhtiöissä pussittaa ja varustaa varoituksella. Eri asia on, kehtaako taloyhtiö julkisesti kertoa tuholaisongelmastaan.

Roskalavat kannattaa siis jättää rauhaan, mutta entä kirpparit? Voiko hieno kierrätysaate tyrehtyä tuholaisten kammoon? Liika pelko pois, neuvoi ammattilainen. Tutki ja tarkastele, ja tarvittaessa saunota löytösi.


Asiakkaasi on paras myyjäsi

22.10.2017 10.26
Runsas Jari
Blogi asiakkaat


Olivatpa yritysten missiot ja visiot minkälaisia tahansa, yksi asia ratkaisee. Yritys on olemassa asiakkaitaan varten.

Elääkseen yritys tarvitsee asiakkaita. Asiakashankinnan ensimmäinen vaihe on houkutella potentiaalinen palvelusi tai tuotteesi käyttäjä tutustumaan sinuun. Yleisimmin se tapahtuu tuottamalla ja jakamalla verkossa laadukasta sisältöä. Asiakassuhteen rakentaminen alkaa siitä hetkestä, kun potentiaalinen asiakkaasi ensimmäisen kerran etsii itseään kiinnostavaa tietoa tarpeensa täyttämiseksi tai ratkaistakseen ongelmansa.
Mielenkiintoisen sisällön luomiseksi on tärkeä tuntea asiak­kaansa ja heidän tarpeensa. Julkaisemalla aidosti hyödyllistä ja juuri sinun kohderyhmäsi tavoittavaa sisältöä varmistat, että tulevat asiakkaasi löytävät sinut.
Sisältömarkkinoinnissa on pohjimmiltaan kyse oikeiden asiakkaiden tunnistamisesta ja merkityksellisen sisällön tarjoamisesta heille. Asiakkaasi ovat verkossa oppimassa tarpeelliseksi kokemistaan aiheista ja asioista. Merkityksellisen sisällön avulla voit erottautua kilpailijoistasi ja ohjata potentiaalista asia­kasta jatkamaan tutustumistaan sinuun.

Nykyiset asiakkaasi voivat toimia myös parhaina myyjinäsi. Potentiaalinen asiakkaasi haluaa vahvistuksen sille, että hän on tekemässä oikean päätöksen. Ratkaisunsa tueksi hän haluaa kuulla muiden kokemuksia, esimerkkejä toteutuneista ja toimineista ratkaisuista, sinut jo tuntevien näkemyksiä. Sinun tehtäväsi on tarjota niitä.
Muutaman vuoden takaisen Nielsenin tutkimuksen mukaan meistä 92 % luottaa kaverin tai tutun suositteluun. Seitsemän kymmenestä luottaa suositteluun, vaikka ei tuntisi sen esittäjää.
HubSpotin tekemän tutkimuksen mukaan yritysten ylimmästä johdosta 59 % hakee tuotetta tai palvelua toisen suositusten perusteella ja 49 % asiakasreferenssien perusteella. Vain 18 % luottaa yrityksen omaan myyjään.

Yritys ansaitsee olemassaolonsa ratkaisemalla asiakkaidensa ongelmia. Näiden todellisten asiakkaiden, todellisten ongelmien ja niiden ratkaisujen esittäminen on parasta mahdollista sisältömarkkinointia. Ihmiset, asiat ja ongelmat ovat autenttisia, niihin on helppo samaistua. Ja vakuuttua.
Jokaisen yrityksen tulisi panostaa asiakkaidensa kokemusten keräämiseen ja tallentamiseen sekä niiden aktiiviseen esilletuontiin omilla verkkosivuillaan. Tehokkaiden markkinointiviestinnän sisältöjen parasta polttoainetta ovat aidot kokemukset ja asiakastarinat. Kokemusten keräämisessä ei pitäisi tyytyä verkossa tehtävien kyselyjen kliiniseen antiin. Ne ovat helppoja toteuttaa, mutta jättävät paljon merkityksellisiä ­asioita piiloon.

Mene rohkeasti tapaamaan asiakastasi, juttele hänen kanssaan, kuuntele hänen kokemuksensa ja jalosta ne mielenkiintoisiksi sisällöiksi omaan viestintääsi. Ihmiset rakastavat tarinoita, joihin he voivat samaistua ja jotka herättävät tunteita. Henkilökohtaiset keskustelut asiakkaiden kanssa ovat myös paras tapa lisätä omaa ymmärrystäsi liiketoimintasi kriittisistä pisteistä. Asioista, jotka saavat asiakkaasi luottamaan sinuun, valitsemaan sinut ja pysymään asiakkaanasi.
Asiakasymmärryksen kasvattamisessa on noustava ylös työpöydän takaa ja mentävä sinne, missä asiakkaasi palveluasi tai tuotettasi käyttävät. Jos myyt tuotannonohjausjärjestelmiä teollisuudelle, pyydä asiakkaaltasi lupaa tutustua hänen tuotantoonsa käytännössä. Käy katsomassa, miten järjestelmä hänen yrityksessään toimii ja mitä mahdollisia kehityskohtia hän tunnistaa. Kuuntele ja opi.

Suora asiakaskontakti auttaa sinua luomaan entistä mielenkiintoisempia sisältöjä tulevien asiakkaittesi saataville. Anna asiakkaidesi käyttää ääntään ja toimia myyjinäsi. He jos ketkä tietävät, mikä yrityksestäsi tekee kilpailijoitasi paremman.

Kirjoittaja on yrityksemme vetäjä, joka on toiminut pitkään viestinnän eri tehtävissä. Vapaa-ajalla hänen suurena intohimonaan on jalkapallo, niin kentällä kuin katsomoissa.

Kirjoitus on julkaistu vastikään ilmestyneessä Tampereen kauppakamarilehdessä Markkinointi ja myynti -palstalla. Näköislehden voit lukea verkossa tästä.

Siitä puhettakaan mistä puute

20.10.2017 07.32
Annikaisa Knuutila


Turvablogi 1

Ei liene yllättävää, että Turva-nimisen vakuutusyhtiön toimitusjohtajan kanssa jutellessa puhutaan paljon turvallisuudesta. 

Yhä tärkeämpi aihe se onkin, koska uusia turvattomuuksia avautuu lähes päivittäin muun muassa digitalisoitumisen, tietoturvan, kyberuhkien ja fyysisten vaarojen, rikosten ja luonnonmullistusten suunnalta.

Turvan toimitusjohtaja Minna Metsälä nostaa esiin yksittäisen ihmisen näkökulman:
–Tulee älykoteja, uusia terveysratkaisuja, sote-uudistus… Näissä turvallisuuden tunteella on iso osa.

Mutta hetkinen… sote-uudistuksen tavoitteina on pidetty palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja valinnanvapautta. Mutta onko ajateltu, että oikeastaan yksi keskeinen tavoite olisi lisätä myös kansalaisten turvallisuuden tunnetta? Ja varmistaa, että muut tavoitteet tuottavat juuri sitä?

Varmistaa pitää myös muutoksista viestiminen niin, ettei kansalaisten turvattomuuden tunnetta ainakaan viestinnällä lisätä.

Lue Minna Metsälän ajatuksia turvallisuudesta ja johtamisesta Tampereen kauppakamarilehden lokakuun numerossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.


Ilves ja Posse hauskuuttavat tv-katsojia viikonloppuna

12.10.2017 14.41
Juha Koivunen

Posse 1


Olen runsaan puoli vuotta hoitanut jääkiekkoliigassa pelaavan Ilveksen viestintää. Aikaan on mahtunut monenlaisia tehtäviä, kuten hallituksen tiedotteita, taustayhtiön strategiaa, Kansi ja Areena -hanketta ja pelaaja- ja valmentajauutisia. Välillä on hauska tehdä myös viihteellisempää sisältöä, joka saa ihmiset nauramaan.

Tänäkin syksynä MTV:n lauantai-illoissa viihdyttää Duudsonien Posse-ohjelma. Tulevan viikonlopun jakson Suihkuralli-osiossa Ilves-kiekkoilijat kilpailevat Tapparan pelaajia vastaan. Leikkimielisen kisan ideana on soittaa ihmisten ovikelloja ja pyytää päästä heille suihkuun. Mitä useammin saa luvan ja mitä enemmän asunnon henkilöitä on samassa suihkussa, sitä enemmän oma joukkue saa pisteitä.

Moni katsoja varmasti ajattelee varmasti, että etukäteen on sovittu, kenen ovikelloa soitetaan. Kuvauksissa mukana olleena voin varmuudella kertoa, että näin ei ole. Kerrostalo ja rappukäytävät ovat täysin umpimähkään valitut. Yksinkertaisesti joukkueille arvotaan oma kerrostalo ja rappu, sitten kisa alkaa.

Nauhoitusten edetessä hämmästelen kilpailijoiden ja asukkaiden innostuneisuutta hommaa kohtaan. Myös tuotantoporukalla tuntuu olevan kuvauksissa hauskaa. Duudson-ryhmän luoma positiivinen ilmapiiri on rentoa ja mukaansatempaavaa. Kisan mallikas sujuminen kertoo paljon myös tamperelaisesta kiekkokulttuurista. Ilves ja Tappara kisaavat aina tosissaan, mutta rehdisti toisiaan kunnioittaen. Positiivinen henki välittyy myös Suihkurallin viestinnässä, kun ohjelman lähetysaika teeveessä lähestyy. Nostamme ennakkoon kuvin ja videoin tapahtumaa muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tällaisen viestinnän suunnittelu ja tekeminen on oikeasti hauskaa ja vaihtelevaa.

Niin, en paljasta voittajaa etukäteen, se selviää vasta lauantaina Possessa.

#Ilves #Tappara #MTVPosse #Dudesons

 

Taloyhtiön kameravalvonta voi lipsahtaa salakatseluksi

05.10.2017 09.00
Jenni Satola

Kameravalvonta

Porraskäytävän seiniin ilmestyy töhry toisensa jälkeen, mutta asukkaat eivät onnistu näkemään, kuka taloyhtiön yhteisiä tiloja sotkee. Kasvavat siivouskustannukset jäävät siis osakkaiden maksettavaksi.
Alkaa tuntua houkuttelevalta narauttaa ilkivallantekijä valvontakameralla. Asia päätetään pitää hallituksen tietona, sillä saattaahan sotkija olla joku asukkaista. Kohta huomaamaton kamera jo tarkkaileekin katonrajasta porrashuonetta ja tallentaa kaiken näkemänsä. Seuraavan töhryn ilmestyttyä ei tarvitse kuin katsoa tallenteelta kuka seinää sotkee.
Niin helppoa – ja monellakin tapaa laitonta. Näin toimiva taloyhtiö tulee rikkoneeksi sekä rikoslakia että henkilötietolakia, ja voi hyvinkin joutua oikeuteen vastaamaan toiminnastaan.
Rikoslain mukaan kotirauhan suojaamassa paikassa – kuten rappukäytävässä – oikeudetta kuvaava taloyhtiö syyllistyy salakatseluun. Porrashuoneen kameravalvonta on sallittu vain silloin, kun taloyhtiö on saanut siihen henkilökohtaisen suostumuksen jokaiselta asukkaalta ja osakkaalta.
Tallentava kameravalvonta luo aina henkilörekisterin ja tekee taloyhtiöstä rekisterinpitäjän, jonka on toteutettava valvonta henkilötietolain mukaisesti. Tämä edellyttää selkeää toimintasuunnitelmaa, josta käy ilmi esimerkiksi kuka säilyttää, katsoo ja hävittää kuvatallenteet. Hän ei saa näyttää niitä ulkopuolisille.
Tallentavasta kameravalvonnasta on myös tiedotettava näkyvästi kiinteistöllä. Näin siinäkin tapauksessa, että kamera on sijoitettu muualle kuin kotirauhan suojaamaan paikkaan, esimerkiksi yhteiselle piha-alueelle, varastotiloihin tai jätekatokseen.
Taloyhtiön ei siis tule kiiruhtaa kamerakaupoille ennen kuin valvonnan tarve on pohdittu ja toteutus suunniteltu huolellisesti yhdessä asukkaiden, isännöitsijän ja mahdollisesti myös juristin kanssa. Näin valvonta ei vahingossakaan lipsahda salakatseluksi.

Nuo höppänät vanhukset taloyhtiöissä

28.09.2017 09.44
Päivi Eskelinen

Kun mummo kutsuu karjaa yöllä rappukäytävässä, naapureilla on vitsit vähissä.


Vanhus uusi


Ei ole vanhaksi tulemista, on anopillani tapana sanoa. Tokaisu tuli mieleeni yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin ikääntyneiden asukkaiden pärjäämistä taloyhtiössä. Aihe on äärimmäisen tärkeä, ja siitä olisi syytä lyödä rumpua nykyistä enemmän. Korjausvelan kasvun ohella asukkaiden ikääntyminen on nimittäin taloyhtiöiden suurimpia haasteita.

Tilaisuudessa ikääntyvien asumisen tarpeita käsiteltiin esteettömyyden, kotihoidon palvelujen saatavuuden ja gerontologian näkökulmasta.

Eniten ajattelemisen aihetta antoi geronomin puheenvuoro. Kun hän kysyi yleisöltä, kuinka monella on lähi- tai tuttavapiirissään muistisairas henkilö, kaikki taisivat viitata. Muistisairaudet ovat suomalaisten kansantauti siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin, ja niitä on erilaisia. Alzheimer on se tunnetuin.

Geronomi painotti, että muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Ikä ei siis tee väistämättä höppänäksi. Muistisairauksille on useita neurologisia syitä, ja muistisairauteen voi nuorikin sairastua. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta. Joka päivä sairastuu 36 suomalaista.  

Muistisairaita asuu myös naapureinamme. Ja siitä ne ongelmat alkavat, jos on uskominen tilaisuudessa puhumisen vauhtiin päässyttä yleisöä. Kuulimme tositarinoita, joissa dementikkoja oli milloin löydetty taloyhtiön kylmässä saunassa kylpemästä, milloin harhailemasta porrashuoneissa. Päällimmäisenä tunteena salissa poreili kiukku mokomasta käytöksestä.

Tarinoita kuunnellessa anopin sanat palautuivat mieleeni. Luoja varjele muistisairauteen sairastumasta. Jos sairastun, toivottavasti saan hoivaa ja ymmärrys on siihen mennessä kasvanut. Ja lempeys.  

Henkilökohtaisesti illan tärkein opetus oli se, että muistisairaan puheita ei pidä koko ajan oikoa. Jos vanhus esimerkiksi kertoo puhelleensa kauan sitten kuolleen läheisensä kanssa, voi sanoa ystävällisesti: hän oli sinulle varmasti hyvin rakas ihminen.

Omistamisen ulottuvuudet

20.09.2017 09.00
Annikaisa Knuutila

Helposti ajattelee, että omistaminen tarkoittaa lähinnä omaisuuden jakautumista. On niitä, joilla on, ja niitä, joilla ei ole. Kateus nostaa helposti päätään, eikä omistaminen ylipäätään ole mikään small talk -aihe.

Mutta omistamisella on monia ulottuvuuksia. Se valkeni, kun haastattelin Tampereen kauppakamarilehteen Taalerin sijoitusjohtajaa ja ammattiomistajaa Tero Luomaa.

RooopeAnkka blogikuvaB


Teron mielestä keskeistä olisi ymmärtää, että hyvä omistajuus – eli se, mitä paremmassa käytössä resurssit ovat ja mitä paremmin niitä hoidetaan, hyödyttää kaikkia ja kaikkea.

– Vauraus on köyhyyden vastakohta. Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on lisättävä vaurautta. Kun kakku kasvaa, kaikki hyötyvät. Ei kateudelle pidä antaa valtaa vaan ymmärtää omistamisen yhteiskunnallinen merkitys.

Luoma puhuu omistajaosaamisen kehittämisen tarpeesta. Hänen perusväittämänsä on, että omistamisella ja omistajalla on merkitystä: ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa.

Entä kuka on paras omistaja? Tätä pohditaan Tampereen kauppakamarilehden Profiilijutussa.


Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.

Henkilökuvia peliin

15.09.2017 14.38
Juha Koivunen


Facebook

Olen viime aikoina työskennellyt uuden asiakkaamme someviestinnän parissa. Olemme miettineet kimpassa kuvien ja videoiden hyödyntämistä yrityksen viestinnässä. Miten saisimme kuvat viestimään oikealla tavalla yrityksen asioista? Minkälainen kuva herättäisi huomiota someseuraajissa?

Tänä päivänä kuvien ja videoiden osuus korostuu sosiaalisen median ollessa yksi yrityksen viestintäkanavista. Ei siis ole yhdentekevää, minkä kuvan yritys itsestään ja tuotteistaan antaa. Kuvien tulisi olla mielenkiintoisia sekä viestiä yrityksen tuotteista selkeästi ja vielä erottuvalla tavalla. Henkilökohtaisesti pidän persoonallisista kuvista, jotka tehostavat viestin perille menoa. Myös hyvin inhimilliset ja tuttavalliset kuvat saavat minut kiinnostamaan ja pysähtymään lukemaan päivityksen.

Älypuhelimien tarkat ja modernit kamerat ovat mullistaneet kuvien käyttämisen somessa. Enää ei tarvita kalliita laitteita hyvälaatuisten kuvien ottamiseen. Tärkeintä on idea, jolla erottaudutaan muista alan toimijoista. Yksi erottautumisen tapa on käyttää yrityksen omaa henkilöstöä kuvissa. Näin heitä samalla tehdään tutuiksi asiakkaille ja muille somen käyttäjille. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää henkilöityminen sen toiminnalle on. Kun asiakas kohtaa asioidessaan somesta tutun hymyilevän ja ystävällisen työntekijän, niin ollaan asian ytimessä.
Mukavia kuvaushetkiä!

Jätehuollossa muhii ikiliikkuja

07.09.2017 16.08
Jenni Satola

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun appelsiininkuoret, säilyketölkit, mehukanisterit ja hillopurkit heitettiin surutta samaan roskapussiin, joka kipattiin kaatopaikan penkkaan. Nyt moinen tuntuisi vähintäänkin nololta.
 Lyhyessä ajassa onkin tapahtunut iso asennemuutos. Siinä missä ennen nähtiin jätettä, on nyt raaka-ainetta – ja mahdollisesti myös alku uudelle kiertotalousbisnekselle. Jätteiden lajittelua ei enää mielletä ideologiseksi puuhasteluksi, vaan vastuulliseksi toiminnaksi. Taustalla on entistä parempi käsitys luonnonvarojen rajallisuudesta.



Pirkanmaan Jätehuollon Roskalehteen juttuja kirjoittaessani olen seurannut kaatopaikkojen muuttumista kiertotalouskeskuksiksi. Samalla on kasvanut ymmärrys siitä, miten suuri merkitys pirkanmaalaisten tekemällä lajittelutyöllä on. Tämän päivän ympäristöystävällinen jätehuolto kun ei mitenkään toimisi ilman syntypaikkalajittelua.

Nyt lasit, metallit, kartongit ja paperit kiertävät raaka-aineena, biot lajitellaan tottuneesti pois sekajätteen joukosta. Kun roskapussiin jää vain kiertoon kelpaamatonta jätettä, se on hyvää polttoainetta Tammervoimalle. Sieltä jätteiden sisältämä energia palaa takaisin kotiin sähkönä ja lämpönä.

On meillä lajittelijoilla vielä petrattavaakin, sillä Tammervoimaan päätyy melkoisia määriä metallia. Se kuormittaa voimalaa aivan turhaan ja jää pois materiaalikierrosta.
 Oheisessa kuvassa on Tammervoiman tuhkan joukosta löytynyttä palamatonta tavaraa. Tytön käsissä on keilapallon ydin, joka selviytynyt yli tuhannen asteen pätsistä. Käsipainotkaan eivät ole menettäneet muotoaan saati tuottaneet energiaa. Roskis ei siis ole niiden paikka, vaikka kuntoilu kuinka tympisi.




Blogi2


Seuraava iso askel jätehuollossa on parin vuoden kuluttua Koukkujärvelle valmistuva biokaasulaitos. Ideana on, että jätteet tuottavat itse energian, jolla ne kerätään. Jäteautoja onkin jo alettu päivittää kaasukäyttöisiksi. Suunnitelma haiskahtaa ikiliikkujalta, ja sitähän kiertotalous parhaimmillaan onkin.

Kypärä päähän, kohta se alkaa!

31.08.2017 09.32
Päivi Eskelinen

 

Kyparat

Kypärät ovat meillä Effetissä tänä syksynä ajankohtaisia asusteita.

Kollegani Juha Koivunen pitää yllä positiivista pöhinää Ilves-Hockey Oy:n viestinnässä ja nostattaa tunnelmaa jääkiekon liigakauden kynnyksellä. Minä sovittelen päähäni työmaakypärää. Alkamassa on viemäri- ja käyttövesiputkien saneeraus Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevassa Kiinteistö Oy Kauppa-Tammerissa.

Putkiremontissa ratkotaan aina melkoista viestinnällistä yhtälöä. Tällä kertaa kiinteistöön kuuluu kuusi ravintolaa, lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottoja sekä lukuisia asiantuntijayrityksiä kahdeksassa kerroksessa. Vanha kiinteistö kätkee sisäänsä yllätyksiä. Tiedetään, että materiaaleissa on asbestia, mutta mitä muuta? Vesikatkoja ainakin on luvassa, ennakoituja ja ennakoimattomia.

Tällä viikolla pidetyssä peruskorjausinfossa tunnelma tihentyi vastaanottajien tiedonjanosta. Pääurakoitsija esitteli kuulijoille remontin työvaiheista ja aikatauluista koostuvan valtavan palapelin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Minun roolini hankkeen tiedottajana oli kertoa, mitä kanavia pitkin tietoa jaetaan, millä aikatauluilla ja kenen puoleen voi kääntyä kysymyksissä. Tilojen käyttäjät voivat syystä kiittää Kiinteistö Oy Kauppa-Tammerin hallitusta siitä, että se päätti hankkia remonttiin ammattimaiset remonttiviestinnän palvelut.

Kun timanttiporat tärähtävät käyntiin 1. syyskuuta, se on menoa. Tämä peli vihelletään päättyneeksi vasta joulukuussa 2018.

 

Kirjoittaja toimii Kiinteistö Oy Kauppa-Tammerin putkiremontissa tiedottajana (lue: viestinnän työrukkasena).

 

 

Salasana: password

23.08.2017 10.00
Annikaisa Knuutila


”Salasana: password” kuulostaa ihan James Bond -elokuvan nimeltä, mutta agenttina ei häärää 007 vaan 0000 tai ehkäpä 1234.

Vakavasti puhuen juttukeikka tietoturvayhtiö F-Securen seminaariin ei naurattanut ollenkaan.

Viime keväänä muun muassa kiristysohjelma WannaCry teki tuhojaan ja tietoturvan parantaminen nousi nopeasti tärkeiden asioiden kärkeen. F-Securen seminaarissa yhtiön asiantuntijat totesivat, että tietoturva sai hektisen parannusbuustin mutta epäilivät, ettei ryhtiliike kovin kauan kestä – vaikka tiedetäänkin, että tietoturvattomuustilanne pahenee koko ajan, haittaohjelmien ja haitakeperheiden määrä kasvaa lähes räjähdysmäisesti. 


Salasana blogi


Ennen WannaCryta noin 87 prosentilta yrityksistä puuttui kriittinen tietoturvapäivitys. Asiantuntijoiden mukaan ohjelmistopäivityksiä ei voi kylliksi korostaa: 85 prosenttia uhista olisi torjuttavissa sillä. 

Tai jos katsoisi peiliin, ryhtiliike salasanojen laadun parantamiseksi olisi vähintäänkin tarpeen: salasanat eivät saisi olla oletus- tai ilmeisimpiä salasanoja eivätkä samoja kaikille sivustoille ja laitteille. Tiedetään! Todellisuudessa kuitenkin esimerkiksi ”password” on varsin käytetty salasanana. Puhelinten suojauskoodit... no, arvatkaapa.

Nykyään kun työtä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta missä tahansa – kahviloissa, lentokentillä, junassa, hotelleissa, kotisohvalla – ja yleensä mobiililaitteella, päätelaitteiden suojaaminen olisi erityisen tärkeää.

Moni ajattelee, ettei hänellä ole mitään salattavaa. Mutta kyse onkin siitä, että monella on paljon suojeltavaa. Jos murto onnistuu vaikkapa puhelimeen, se voidaan kaapata teollisuusvakoilijaksi tai johtoryhmän kokouksia äänittämään ja kuvaamaan.

Tietoturva-asiantuntijoiden kertomat esimerkkitapaukset tietoturvariskeistä ja niiden toteutumisesta sekoittaa helposti oikeisiin, hyytävän jännittäviin kaappauselokuviin.

Ja kun suojaus saadaan kuntoon, näpit olisi pidettävä irti klikkihiirestäkin. Varsin vaarallisia ovat linkit, joita tarjotaan asioiden muuttamiseksi. Klikkaus kuitenkin houkuttaa: kun F-Secure teki asiakasyrityksessään testin, 52 prosenttia yrityksen työntekijöistä avasi huijausviestin sisältäneen linkin.

Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.



Positiivista pöhinää Ilveksessä

17.08.2017 09.19
Juha Koivunen


Olen vastannut asiakkaamme Ilves-Hockey Oy:n viestinnästä nyt viitisen kuukautta ja huomannut, kuinka isoja tunteita jääkiekko kannattajiensa keskuudessa herättää. Kevään omistajavaihdoksen ja hienon pudotuspelisarjan jälkeen uusi Ilves on lisännyt ihmisten luottamusta ja uskoa menestykseen sekä tuonut roppakaupalla hyvää mieltä. Yhteisöllisyyden paluu on ollut käsin kosketeltavaa. Seuran toiminnasta pitkään sivussa olleet tahot ovat palanneet jälleen kannattajiksi ja yhteistyökumppaneiksi. Tuntuu, että tätä on Ilves-yhteisössä odotettu vuosia ja nyt se on vihdoin totista totta. Ilveksen viestinnässäkin tämä muutos on näkynyt positiivisena pöhinänä.


Ilves kuva

Kuvassa: Risto Jalo, Sofia Vikman ja Karri Kivi.


Olen laatinut työssäni useita tiedotteita, jotka ovat saaneet myönteisen vireen vastaanottajassaan. Yksi tällainen on ollut kevään pudotuspeleissä koettu Ilves-hurmos, joka palkittiin heinäkuussa vuoden positiivisimpana ilmiönä Tampereella. Kyseessä on Positiivarit-yhteisön ja Tampereen Nuorkauppakamarin järjestämä kilpailu, jossa etsitään positiivista ilmapiiriä omassa kaupungissaan edistäneitä ihmisiä ja yhteisöjä. Ilveksen voitto on siis iso kunnianosoitus ennen kaikkea Ilves-kannattajille, jotka saivat aikaan todellisen hekuman keväällä vanhaan Hakametsän halliin. Tällaisen asian viestiminen on aina hienoa, niin koko organisaatiolle, kannattajille kuin itselle. Juuri positiivisten uutisten välittäminen muille on yksi oman työni helmistä.

Jääkiekon liigakausi käynnistyy jo 8. syyskuuta paikallispelillä. Ilveksen viestintä on valmiina taisteluun menestyksestä. Nähdään hallissa!


Kirjoittaja on yrityksemme uusin työntekijä, joka ihmettelee maailman menoa ja seuraa kaikenlaista viestintää. Perustamperelainen musiikin ja jääkiekon harrastaja. Nauttii hyvästä ruoasta ja kokkailee mielellään.


Vaadi parempaa remppaviestintää, osa 2

06.06.2017 12.11
Päivi Eskelinen

Kiinteistö Oy Tampereen Klingendahl päätti keväällä 2015 noin viiden miljoonan euron korjaushankkeen aloittamisesta. Meidän tehtäväksemme annettiin peruskorjauksen viestintä liikekiinteistön yrityksille ja osakkaille.

Viestinnän suunnitteleminen aloitettiin pala kerrallaan. Tiedottaja jalkautui ensiksi yritysten juttusille ja kirjasi muistiin, minkälaista viestintää ne tarvitsevat ja mitä ehtoja ne toisaalta viestinnälle asettavat. Tarpeet ja toiveet vaihtelivat suuresti, sillä Klingendahlin seinien sisäpuolella ahertaa noin 70 yritystä yksinyrittäjistä satojen työntekijöiden pörssiyhtiöön.

Haastattelujen pohjalta korjaushankkeelle rakennettiin viestintäsuunnitelma. Se sisältää viestinnän tavoitteet ja periaatteet, keinot ja kanavat sekä viestintätoimien aikataulutuksen. Suunnitelmaa päivitettiin ja tarkennettiin sitä mukaa kun hanke eteni ja kokemusta kohderyhmästä kertyi lisää.

Tehtiin myös kriisiviestintäsuunnitelma, joka sisälsi käytännön toimintaohjeita pahan päivän varalle. Onneksi kriisisuunnitelmaan ei Klingendahlissa tarvinnut turvautua.

Kun peruskorjaus alkoi, viestintä pyörähti täyteen vauhtiin. Tiedottaja piti päivittäin yhteyttä pääurakoitsijan työmaamestariin. Tämän antamien työmaatietojen pohjalta julkaistiin joka perjantai viikkotiedote ja muita tiedotteita tarvittaessa.

Lisäksi avattiin kaikille avoin, arkisin kello 8–16 päivystävä sähköpostikanava, johon sai lähettää yleisiä ja omia tiloja koskevia kysymyksiä peruskorjauksesta. Kanavasta tuli supersuosittu. Yritysten tiedontarve oli suorastaan ehtymätön.

Laskimme, että vajaat puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana kanavaan tuli yhteensä 1337 yhteydenottoa! Näiden lisäksi kysymyksiä lähetettiin suoraan tiedottajan sähköpostiin. Entäpä jos kaikki kysymykset olisivat tulleet työmaamestarille? Olisiko hän ehtinyt muuta tehdäkään kuin vastata niihin?

Näin toimittiin:
o Viestintä suunniteltiin kohderyhmän tarpeiden mukaan.
o Viestintä pahan päivän varalle mietittiin erikseen. Sovittiin, kuka mahdollisessa kriisissä   ottaa ohjat käsiinsä.
o Luotiin foorumi kysymyksille, ja niihin vastattiin mahdollisimman ripeästi.

 

Tämä blogi kannattaa lukea

01.06.2017 08.00
Annikaisa Knuutila


Omista toimittajaopinnoista on jo aikaa, mutta se ilahduttaa, että Tampereen yliopistosta ja alkuvaiheen työelämäharjoitteluista ammennetut opit vielä muistaa! Tosin... tekeekö niillä enää mitään?

Otsikot esimerkiksi olivat arvotavaraa ja erityisen kriittisessä tarkastelussa, ennen kuin pääsivät julkisuuteen.

Otsikon oli ytimekkäästi kerrottava uutinen tai asia, alkukappaleen kiteytettävä olennainen. Tekstin piti olla hyvää suomea, vetävää, etevää, oikein ja objektiivista. Hienoa, jos se vielä avasi uusia näkökulmia tai – kuten tutkiva journalismi – pystyi paljastamaan epäkohtia tai väärinkäytöksiä. Jutun luettuaan tiesi maailmasta jotain enemmän, vaikka olisi ollut kriittinenkin.

Lukijan aikaa ja aivoja arvostettiin.

Vanhat opit palautuivat ajatuksiin Helsingin Sanomissa julkaistusta Anna-Sofia Bernerin pakinasta ”Tämä mies ehtii tosi paljon”. Jos aikanaan otsikon piti kertoa tärkein asia, nyt se – siis tämä klikkiotsikko – piilottaa sen, jopa niin, ettei asiaa aina löydy itse jutustakaan. No, ennen digilehtiä ja sosiaalisen median kulttuuria tuollaiset otsikot eivät olisi olleet teknisesti edes mahdollisia, mutta eivät ne olisi menneet läpi laadullisestikaan. Harmittaa, että ne ovat mahdollisia nyt.

Toki tiedän, miksi näitä otsikoita nykyään tehdään. Sumea markkinointi kutittaa uteliaisuutta – tai paremminkin halua tirkistää tämän asian sisään. Luukusta voi sitten ponnahtaa kysymys, tässäkö tämä oli.


Tamperelaisten asunnot rakennettiin Kuhmossa

24.05.2017 09.30
Jenni Satola

Vuorekseen rakennetaan parhaillaan Tampereen ensimmäisiä puukerrostaloja. Harjannostajaisia juhlittiin viime viikolla ja kaksi nelikerroksista taloa valmistuvat elokuussa 2017.

VTS-kotien rakennuttamat kerrostalot ovat saaneet valtakunnallistakin huomiota, sillä ensimmäistä kertaa CLT-tilaelementtikerrostalojen rakennusmateriaalina on suomalainen puu. Aiemmin CLT-levyt olivat tuontitavaraa.

Levyistä valmistettiin kuhmolaisella Elementti Sampon tehtaalla noin 5x10 metrin kokoisia tilaelementtejä, jotka itse asiassa ovat muuttovalmiita asuntoja tai asunnon puolikkaita. Ne saapuivat Kuhmosta öisillä erikoiskuljetuksilla Tampereelle, nostettiin tontilla päällekkäin kuin legopalikat ja kerrostalohan siitä syntyi.

Oli kiinnostavaa pyörähtää rakennustyömaalla, kun vasta ensimmäinen kerros oli paikallaan. Vesikatto oli nostettu tilaelementtien päälle säänsuojaksi ja rakennus muistutti yksikerroksista rivitaloa. Ikkunat ja julkisivumateriaalit oli asennettu jo Kuhmossa.

Rappukäytävässä näytti ihan siltä miltä muissakin rakennusvaiheessa olevissa taloissa: keskeneräiseltä. Olikin melkoinen kontrasti siirtyä laudanpätkien ja roikkuvien johtojen raksamaailmasta muuttovalmiiseen asuntoon, josta vain liesi, jääkaappi ja asukkaat puuttuivat. Keittiökalusteet oli asennettu, seinät maalattu, kylpyhuone laatoitettu ja hanatkin paikoillaan.

VTS Puukoukun harjannostajaisissa iloittiin, että suomalaisella puuteollisuudella on nyt uusi, kilpailukykyinen tuote. Toki jo seuraavassa lauseessa muistutettiin, että niin suunnittelu- kuin rakennuspuolella on vielä paljon oppimista puukerrostalojen rakentamisesta. Kokemuksen kertyessä kannattavuus nouseekin vielä huomattavasti nykyisestä.

VTS-kotien Vuoreksen esimerkki on rohkaiseva. Rakennuskustannukset onnistuttiin mahduttamaan ARA:n raameihin, joten Vuorekseen valmistuu 53 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Rakentaminen ei tule yhtään sen kalliimmaksi, vaikka betonielementtien sijaan käytetäänkin puuta.

Tampereen suurimman vuokranantajan puukerrostalohankkeen tavoitteena on tuoda rakennusalalle tervettä kilpailua ja uusi, ekologinen vaihtoehto. Näin pyritään pitämään rakentamisen hinnat kurissa sekä lisäämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
Bonuksena voidaan asunnonhakijoille tarjota juuri sitä mitä suomalainen haluaa: koteja puutalossa.


Kirjoittaja toimittaa asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyviä asiakaslehtiä.

VTS puukerrostalo



Viestinnän punaista lankaa metsästämässä

12.05.2017 13.55
Juha Koivunen

Mikä erottaa menestyvän yrityksen niistä, jotka pärjäävät huonommin omalla alallaan? Kysymys, jota olen pohtinut aika paljon työskenneltyäni nyt runsaan kuukauden yrityksessämme. Olen havainnut, että melko usein menestymättömyydellä on yhteyksiä sekavahkoon yritysviestintään. Oma viestinnän punainen lanka on hämärtynyt.

Jos yritys ei ole selvittänyt edes itselleen mikä sen toiminnan perimmäinen tarkoitus on ja ketkä yritystä tarvitsevat, sen on vaikea viestiä uskottavasti ulospäin. Tarina muuttuu sekavaksi. Ydinviestin puuttuessa asiakasta ei yksinkertaisesti tavoiteta tuloksellisesti.

Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan ja viestintä sen mukana vielä nopeammin. Meitä pommitetaan entistä enemmän erilaisilla viesteillä niin töissä kuin vapaalla. Miten tässä tulvassa yritys saa oman asiansa parhaiten perille? No, selvittämällä ainakin aluksi oman yrityksen viestinnän punaisen langan.

Miten sen kuuluisan punaisen langan voi löytää? Oivaltamalla osaamisensa. Jäsentämällä realistisen kuvan toimialasta, sen haasteista ja oman yrityksen asemasta markkinoilla. Miettimällä itselle tärkeät asiakasryhmät ja keskittymällä niihin massan sijasta. Selvittämällä ne asiat, jotka yrityksessä tehdään muita paremmin ja erottavat sen kilpailijoista. Asiat, joita asiakkaat arvostavat ja jotka he kokevat tärkeiksi. Kiteyttämällä näistä viestin, mitä yrityksenä voimme asiakkaillemme luvata. Ja lopuksi ne tärkeimmät: kertomalla ydinviestimme selkeästi ja lunastamalla asiakaslupauksemme omassa toiminnassamme joka päivä. Siis joka päivä.

Usein punainen lanka löytyy hyvin arkisilta ja yksinkertaisilta tuntuvista asioista. Sellaisista, joita ei huomata tai osata arvostaa riittävästi omassa tekemisessä. Kiireen keskellä ei vain ole muistettu pysähtyä selvittämään näitä asioita edes itselle. Monta kertaa vastaukset löytyvät, kun joku ulkopuolelta toimintaa katsova tulee ja esittää oikeat kysymykset.

Kun toiminnan ydin löytyy, siitä on helpompi viestiä selkeästi ja oikeissa kanavissa. Näin syntyy myös pohja menestykselle. Keskity punaisen langan metsästykseen, se tuottaa tulosta.

Kirjoittaja on yrityksemme uusin työntekijä, joka ihmettelee maailman menoa ja seuraa kaikenlaista viestintää. Perustamperelainen musiikin ja jääkiekon harrastaja. Nauttii hyvästä ruoasta ja kokkailee mielellään.


Blogi

 

Vaadi parempaa remppaviestintää

02.05.2017 10.00
Päivi Eskelinen

 

Alkuun nopea kysymys kaikille putkiremontin tai taloyhtiön muun peruskorjauksen läpikäyneille lukijoille: Mikä rempassanne tökki eniten?

Moni sanoo taatusti että viestintä. Asioista ei kerrottu ennakkoon, tai jos kerrottiin, viestintä oli niin sumeaa, että se herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

Pahinta onkin juuri epätietoisuus. Moni iso myllerrys sujuisi kohtuullisesti, jos kohderyhmä vain tietäisi asioista ajoissa ja saisi selvät speksit, miten poikkeusoloissa toimitaan. Mitä enemmän tietää, sen helpompaa on sietää.

Kun urakka alkaa, vastuun korjaushankkeen viestinnästä ottaa tavallisesti pääurakoitsija. Hankkeen tilaajan kannattaa siksi kirjata tarvittavat viestintätoimet jo urakkaohjelmaan ja sopia urakoitsijan kanssa jopa kirjallisesti, miten remonttiviestintä käytännössä hoidetaan.

Viisas peruskorjauksen tilaaja ei sälytä tehtävää yksin urakoitsijalle vaan hankkii palveluja viestinnän ammattilaiselta. Näin toimi Kiinteistö Oy Tampereen Klingendahl teettäessään Klingendahlin kiinteistössä lähes puolitoista vuotta kestäneen ilmanvaihdon peruskorjauksen. Me toimimme kiinteistöyhtiön viestintäkumppanina koko hankkeen ajan.

Klingendahlissa työskentelee noin 500 ihmistä 70 yrityksessä. Joidenkin arvioiden mukaan kiinteistössä on nykyisin enemmän työntekijöitä kuin silloin, kun rakennuksessa vielä kehrättiin ja kudottiin.  Tiloja ei tyhjennetty remontin ajaksi, joten jo hankkeen suunnitteluvaiheessa esille nousi suuri tarve tehostetulle viestinnälle.

Kerron jatkossa lisää kokemuksistani Klingendahlin viestinnän kehityshankkeesta. Pysy mukana ja lue blogistamme, millä eväillä onnistuimme.


Kirjoittaja toimi Klingendahlin remontissa tiedottajana (lue: viestinnän työrukkasena).


Remppakuva


Tavoitteen pitää olla kohtuuton

26.04.2017 09.00
Annikaisa Knuutila


Joskus kuulee ajatuksia, jotka pistävät miettimään.

Tampereella pidetyssä sote- ja maakuntauudistusseminaarissa entinen Nokia-johtaja ja nykyinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki puhui yleisemminkin muutoksesta ja tarjosi siinä onnistumiseen kolmen iin strategiaa – kunhan muutoksella on ensin jokin visio, selvä tavoite ja kuva siitä, miten muutos on parempi kuin se tila, jossa nyt ollaan. Sen jälkeen ideat, into ja ilo ovat välttämättömiä muutoksen tekemisessä.

Suunnitelmat eivät niinkään. Arvokkaampaa kuin suunnitelmien tekeminen on kokeilla ja erehtyä, kokeilla ja onnistua, kokeilla ja erehtyä, kokeilla ja...

Ja minkälainen tavoitteen pitää olla? No, kohtuuton!

Hyvänen aika, miten pelottava ajatus. Mutta Vanjoki sanoo, että vain kohtuuttoman asian tavoitteleminen on arvokasta, vaikka se saakin vatsamme kipeäksi. Kova sisäinen tuska korventaa, koska emme tiedä, miten tavoite toteutetaan. Vanjoki uskoo, että paha olo – kohtuuton tavoite – pistää liikkeelle luovan ongelmanratkaisun. Ja kun et ole tuskasi kanssa yksin, kun koolla on paljon ihmisiä, löydetään polkuja asian tekemiseksi, aletaan kokeilla ja oppia.

Anssi Vanjoen ajatuksia www.tampereenkauppakamarilehti.fi


Kohtuuton blogi


Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.

Persoona ratkaisee

20.04.2017 10.00
Jari Runsas


Istuin hiljattain yhden potentiaalisen uuden asiakkaan neuvotteluhuoneessa. Pohdimme yhdessä, olisiko heidän markkinointiviestinnässään osa-alueita, joissa Effetin osaamisesta olisi yritykselle hyötyä. Kesken pohdintojen vahvassa kasvussa olevan yrityksen vetäjä totesi, ettei koskaan edes harkitse yhteistyötä kenenkään sellaisen kanssa, joka ei ”herätä luottamusta ja hyvää fiilistä.”

Meillä synkkasi, keskustelu oli antoisa ja luottamus heräsi. Aika näyttää, syntyykö neuvottelustamme uuden yhteistyön siemen.

Kohtaamisemme sai minut miettimään nykyaikaista myyntityötä. Verkon rooli on merkittävä. Sisältömarkkinoinnissa nettiin rakennetaan merkityksellisten sisältöjen avulla ostopolkua ja autetaan asiakasta kohti hänen tavoitettaan. Hän etsii ja hankkii tietoa, vertailee, karsii, valitsee ja perehtyy. Kun jäljellä ovat enää potentiaalisimmat vaihtoehdot, on aika ottaa yhteyttä, haastaa ja tehdä päätöksiä.

Kun kyseessä on vähänkin isompi ostopäätös, ostaja on yhteydessä myyjään ennen päätöksen tekoa. Hankkimansa tiedon vahvistukseksi hän haluaa keskustella toisen ihmisen kanssa. Ihmiseltä ihmiselle.

Henkilökohtaisen myyntityön merkitys ei siis ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Ostopolku ohjaa asiaan jo perehtyneen mahdollisen asiakkaan ja häntä matkalla auttaneet yhteen. Seuraavaksi hän pohtii, oletko juuri sinä oikea henkilö ratkaisemaan hänen ongelmansa. Myyntityö on entistä enemmän asiakkaan kuuntelua, hänen tilanteeseensa perehtymistä, ratkaisun etsimistä ja tarjoamista. Myyjä, asiantuntija, joka parhaiten tunnistaa asiakkaan tarpeet ja osaa ne ratkaista, tekee kaupat.

Ja koska kyse on aina tunteista, tarvitaan myös sitä luottamusta herättävää hyvää fiilistä osapuolten kesken.

Jari blogi

Kirjoittaja on yrityksemme vetäjä, joka on toiminut pitkään viestinnän eri tehtävissä. Vapaa-ajalla hänen suurena intohimonaan on jalkapallo, niin kentällä kuin katsomoissa.









 


 

Tarinan alkulähteillä

11.04.2017 12.47
Juha Koivunen


Runsas viikko takana uutta työtä. Lähes 30 vuotta radiotyötä tehneelle on outoa, kun tekstiä ei tarvitse loputtomasti tiivistää. Radiossa uutistekstit tai mainoksiin suunnitellut viestit ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, sähkeenomaisia. Aikoinaan yhdeksänkymmentäluvulla siirryttyäni tamperelaiseen Radio ”Ysiviisseiskaan” minua ohjeistettiin, että oikea paikallisuutinen tarvitsee vain kolme lausetta. Sen kun oppi, osasi referoida ja tiivistää tekstiä. No joskus oli se neljäskin lause, mutta ei enempää. Tiedotetta laadittaessa on lupa laittaa hieman ”lihaa luiden ympärille”. Tiedotteessa avataan enemmän faktoja ja taustoja, jotta vastaanottaja saa nopeasti selkeän kuvan aiheesta ja ymmärtää heti mikä sisällössä on oleellista.

Ensimmäisellä työviikollani pääsin heti tositoimiin, sillä julkaisimme yhteistyösopimuksemme Ilves-Hockey Oy:n kanssa. Toimin täällä päässä yhteyshenkilönä ja vastaan Ilveksen viestinnästä. Rakennamme heille viestintästrategian ja jalkautamme sen sitten käytäntöön. Alkuvaiheessa selvitän, miten on toimittu ja mitkä ovat olleet itse kunkin vastuut. Sisällön laadusta tai määrästä asiat eivät ole jääneet kiinni, sillä Ilveksen mediatiimi ilves.com on tehnyt hienoa ja laadukasta työtä jo monta vuotta. Tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa.

On hienoa nähdä ja ennen kaikkea olla mukana rakentamassa Ilveksen tulevaisuutta. Kevään tiukka ottelusarja Tapparaa vastaan osoitti sen vahvan yhteisöllisyyden, joka liitetään menestyvään urheiluseuraan. Fanit ja kumppanit, niin pienet kuin isotkin, kantoivat seuran värejä ylpeinä joka paikassa. Tuntui, että koko kaupunki hengitti ja eli täysillä kiekosta. Tarinan ensitahdit ovat vasta alussa.


Juha koivunen 1Kirjoittaja on yrityksemme uusin työntekijä, joka ihmettelee maailman menoa ja seuraa kaikenlaista viestintää. Perustamperelainen musiikin ja jääkiekon harrastaja. Nauttii hyvästä ruoasta ja kokkailee mielellään.

Palvelumme

Hybridiviestintä Effet palvelee sinua viestintätarpeissasi.

Vakuuta & vaikuta

Vakuuta printtimedialla. Aktivoi digimedialla. Vai päinvastoin? Tarkoitus sanelee välineet ja viestit.

Erotu

Miksi juuri sinun yrityksesi, eikä kilpailija? Kun brändi on kirkas, ei tarvitse selittää.

Kehitä

Resurssit käyttöön tehokkaasti. Uusia ideoita ja toimintamalleja. Suunnitelmallisuutta ja asianhallintaa.

Näytä

Kun kuva kertoo kaiken.
Kun sanat eivät riitä.
Kun look & feel ratkaisee.

Copyright © Effet. Kaikki oikeudet pidätetään.

Brändi- ja verkkoilme: Daddy Finland Oy • Tekninen toteutus: JJ-Net Group Oy.