Nuo höppänät vanhukset taloyhtiöissä

28.09.2017 09.44
Päivi Eskelinen

Kun mummo kutsuu karjaa yöllä rappukäytävässä, naapureilla on vitsit vähissä.


Vanhus uusi


Ei ole vanhaksi tulemista, on anopillani tapana sanoa. Tokaisu tuli mieleeni yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin ikääntyneiden asukkaiden pärjäämistä taloyhtiössä. Aihe on äärimmäisen tärkeä, ja siitä olisi syytä lyödä rumpua nykyistä enemmän. Korjausvelan kasvun ohella asukkaiden ikääntyminen on nimittäin taloyhtiöiden suurimpia haasteita.

Tilaisuudessa ikääntyvien asumisen tarpeita käsiteltiin esteettömyyden, kotihoidon palvelujen saatavuuden ja gerontologian näkökulmasta.

Eniten ajattelemisen aihetta antoi geronomin puheenvuoro. Kun hän kysyi yleisöltä, kuinka monella on lähi- tai tuttavapiirissään muistisairas henkilö, kaikki taisivat viitata. Muistisairaudet ovat suomalaisten kansantauti siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin, ja niitä on erilaisia. Alzheimer on se tunnetuin.

Geronomi painotti, että muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Ikä ei siis tee väistämättä höppänäksi. Muistisairauksille on useita neurologisia syitä, ja muistisairauteen voi nuorikin sairastua. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta. Joka päivä sairastuu 36 suomalaista.  

Muistisairaita asuu myös naapureinamme. Ja siitä ne ongelmat alkavat, jos on uskominen tilaisuudessa puhumisen vauhtiin päässyttä yleisöä. Kuulimme tositarinoita, joissa dementikkoja oli milloin löydetty taloyhtiön kylmässä saunassa kylpemästä, milloin harhailemasta porrashuoneissa. Päällimmäisenä tunteena salissa poreili kiukku mokomasta käytöksestä.

Tarinoita kuunnellessa anopin sanat palautuivat mieleeni. Luoja varjele muistisairauteen sairastumasta. Jos sairastun, toivottavasti saan hoivaa ja ymmärrys on siihen mennessä kasvanut. Ja lempeys.  

Henkilökohtaisesti illan tärkein opetus oli se, että muistisairaan puheita ei pidä koko ajan oikoa. Jos vanhus esimerkiksi kertoo puhelleensa kauan sitten kuolleen läheisensä kanssa, voi sanoa ystävällisesti: hän oli sinulle varmasti hyvin rakas ihminen.

Omistamisen ulottuvuudet

20.09.2017 09.00
Annikaisa Knuutila

Helposti ajattelee, että omistaminen tarkoittaa lähinnä omaisuuden jakautumista. On niitä, joilla on, ja niitä, joilla ei ole. Kateus nostaa helposti päätään, eikä omistaminen ylipäätään ole mikään small talk -aihe.

Mutta omistamisella on monia ulottuvuuksia. Se valkeni, kun haastattelin Tampereen kauppakamarilehteen Taalerin sijoitusjohtajaa ja ammattiomistajaa Tero Luomaa.

RooopeAnkka blogikuvaB


Teron mielestä keskeistä olisi ymmärtää, että hyvä omistajuus – eli se, mitä paremmassa käytössä resurssit ovat ja mitä paremmin niitä hoidetaan, hyödyttää kaikkia ja kaikkea.

– Vauraus on köyhyyden vastakohta. Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on lisättävä vaurautta. Kun kakku kasvaa, kaikki hyötyvät. Ei kateudelle pidä antaa valtaa vaan ymmärtää omistamisen yhteiskunnallinen merkitys.

Luoma puhuu omistajaosaamisen kehittämisen tarpeesta. Hänen perusväittämänsä on, että omistamisella ja omistajalla on merkitystä: ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa.

Entä kuka on paras omistaja? Tätä pohditaan Tampereen kauppakamarilehden Profiilijutussa.


Kirjoittaja on ajatuksia herättävien ajatusten ja hyvän ruuan viihdekäyttäjä, joka liikkuu myös huvikseen.

Henkilökuvia peliin

15.09.2017 14.38
Juha Koivunen


Facebook

Olen viime aikoina työskennellyt uuden asiakkaamme someviestinnän parissa. Olemme miettineet kimpassa kuvien ja videoiden hyödyntämistä yrityksen viestinnässä. Miten saisimme kuvat viestimään oikealla tavalla yrityksen asioista? Minkälainen kuva herättäisi huomiota someseuraajissa?

Tänä päivänä kuvien ja videoiden osuus korostuu sosiaalisen median ollessa yksi yrityksen viestintäkanavista. Ei siis ole yhdentekevää, minkä kuvan yritys itsestään ja tuotteistaan antaa. Kuvien tulisi olla mielenkiintoisia sekä viestiä yrityksen tuotteista selkeästi ja vielä erottuvalla tavalla. Henkilökohtaisesti pidän persoonallisista kuvista, jotka tehostavat viestin perille menoa. Myös hyvin inhimilliset ja tuttavalliset kuvat saavat minut kiinnostamaan ja pysähtymään lukemaan päivityksen.

Älypuhelimien tarkat ja modernit kamerat ovat mullistaneet kuvien käyttämisen somessa. Enää ei tarvita kalliita laitteita hyvälaatuisten kuvien ottamiseen. Tärkeintä on idea, jolla erottaudutaan muista alan toimijoista. Yksi erottautumisen tapa on käyttää yrityksen omaa henkilöstöä kuvissa. Näin heitä samalla tehdään tutuiksi asiakkaille ja muille somen käyttäjille. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää henkilöityminen sen toiminnalle on. Kun asiakas kohtaa asioidessaan somesta tutun hymyilevän ja ystävällisen työntekijän, niin ollaan asian ytimessä.
Mukavia kuvaushetkiä!

Jätehuollossa muhii ikiliikkuja

07.09.2017 16.08
Jenni Satola

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun appelsiininkuoret, säilyketölkit, mehukanisterit ja hillopurkit heitettiin surutta samaan roskapussiin, joka kipattiin kaatopaikan penkkaan. Nyt moinen tuntuisi vähintäänkin nololta.
 Lyhyessä ajassa onkin tapahtunut iso asennemuutos. Siinä missä ennen nähtiin jätettä, on nyt raaka-ainetta – ja mahdollisesti myös alku uudelle kiertotalousbisnekselle. Jätteiden lajittelua ei enää mielletä ideologiseksi puuhasteluksi, vaan vastuulliseksi toiminnaksi. Taustalla on entistä parempi käsitys luonnonvarojen rajallisuudesta.



Pirkanmaan Jätehuollon Roskalehteen juttuja kirjoittaessani olen seurannut kaatopaikkojen muuttumista kiertotalouskeskuksiksi. Samalla on kasvanut ymmärrys siitä, miten suuri merkitys pirkanmaalaisten tekemällä lajittelutyöllä on. Tämän päivän ympäristöystävällinen jätehuolto kun ei mitenkään toimisi ilman syntypaikkalajittelua.

Nyt lasit, metallit, kartongit ja paperit kiertävät raaka-aineena, biot lajitellaan tottuneesti pois sekajätteen joukosta. Kun roskapussiin jää vain kiertoon kelpaamatonta jätettä, se on hyvää polttoainetta Tammervoimalle. Sieltä jätteiden sisältämä energia palaa takaisin kotiin sähkönä ja lämpönä.

On meillä lajittelijoilla vielä petrattavaakin, sillä Tammervoimaan päätyy melkoisia määriä metallia. Se kuormittaa voimalaa aivan turhaan ja jää pois materiaalikierrosta.
 Oheisessa kuvassa on Tammervoiman tuhkan joukosta löytynyttä palamatonta tavaraa. Tytön käsissä on keilapallon ydin, joka selviytynyt yli tuhannen asteen pätsistä. Käsipainotkaan eivät ole menettäneet muotoaan saati tuottaneet energiaa. Roskis ei siis ole niiden paikka, vaikka kuntoilu kuinka tympisi.




Blogi2


Seuraava iso askel jätehuollossa on parin vuoden kuluttua Koukkujärvelle valmistuva biokaasulaitos. Ideana on, että jätteet tuottavat itse energian, jolla ne kerätään. Jäteautoja onkin jo alettu päivittää kaasukäyttöisiksi. Suunnitelma haiskahtaa ikiliikkujalta, ja sitähän kiertotalous parhaimmillaan onkin.

Palvelumme

Hybridiviestintä Effet palvelee sinua viestintätarpeissasi.

Vakuuta & vaikuta

Vakuuta printtimedialla. Aktivoi digimedialla. Vai päinvastoin? Tarkoitus sanelee välineet ja viestit.

Erotu

Miksi juuri sinun yrityksesi, eikä kilpailija? Kun brändi on kirkas, ei tarvitse selittää.

Kehitä

Resurssit käyttöön tehokkaasti. Uusia ideoita ja toimintamalleja. Suunnitelmallisuutta ja asianhallintaa.

Näytä

Kun kuva kertoo kaiken.
Kun sanat eivät riitä.
Kun look & feel ratkaisee.

Copyright © Effet. Kaikki oikeudet pidätetään.

Brändi- ja verkkoilme: Daddy Finland Oy • Tekninen toteutus: JJ-Net Group Oy.