Taloyhtiöiden tiedonvälitykseen tarvitaan resursseja
Kiinteistöliitto Pirkanmaan tuore selvitys vahvisti, että viime syksynä julkaistu Viestintäsuositus taloyhtiöille ei toistaiseksi ole jalkautunut arkeen.
Edes ammattilaiset – isännöitsijät – eivät tunne suosituksen sisältöä kovin hyvin, eivätkä siinä ehdotetut toimet siten näy asukkaiden tiedonsaannissa.
Peräti puolet kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä ja seitsemän hallituksen puheenjohtajaa kymmenestä tunnustivat, etteivät tunne suosituksen sisältöä.
Viestintäsuositus taloyhtiöille syntyi tarpeesta. Oikeusministeriön Asunto-osakeyhtiölakia koskeva verkkokysely osoitti, että tiedonkulussa on suuria puutteita. Palautteen seurauksena Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja ministeriö perustivat työryhmän, joka ansiokkaasti laati suosituksen. Viestintäsuosituksessa annetaan kokonaiskuva taloyhtiön viestintää koskevasta lainsäädännöstä ja sitä täydentävästä hyvästä tavasta.
Suositusta on kritisoitu liian vaativaksi. Sitä se onkin, jos tiedonvälitykseen ei taloyhtiössä varata minkäänlaisia resursseja. Talkoovoimin toteutettuna monet suosituksen ehdotukset tuntuvat haastavilta.
Isännöintisopimuksistakaan ei ole nykyisellään juuri apua. Viestintävastuita ei ole määritelty tai jos onkin, vastuun sisältöä ei ole yksilöity. Kuka silloin arvioi sopimusehtojen täyttymisen ja millä kriteereillä?
Suosituksessa esitettyjä toimia ei tarvitse toteuttaa kaikkia kerralla. Taloyhtiöiden hallituksissa olisi kuitenkin hyvä laatia suunnitelma siitä, miten tiedonvälitystä omassa yhtiössä voidaan parantaa. Hyvä suunnitelma välitavoitteineen on yleensä paras tapa saada muutos alkuun. Säännöllisellä viestinnällä voidaan lisätä avoimuutta, parantaa asukasviihtyvyyttä ja vähentää ristiriitoja.
Syksyllä ensi vuoden talousarviota laadittaessa on myös hyvä keskustella, olisiko syytä varata edes pieni määräraha siihen, että asukkaiden tiedontarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin.
