Senioreiden asumisen tulevaisuus mietityttää

Kasvavan vanhusväestön asumisasiat ovat pahimmassa tapauksessa jäämässä markkinoiden armoille. Tämä on huolestuttavaa, ja voi johtaa siihen, että asumisella lisätään tulevaisuudessa ison vanhusjoukon huono-osaisuutta, toimitusjohtaja Janne Tuominen YH Kodit Oy:stä sanoo.
Onko kasvavalle vanhusväestölle tarjolla sopivia asuntoja ja kotona-asumista tukevia palveluja? Miten laitoshoidon purkamiseen on varauduttu? – Senioreiden asumisasiat ovat pahimmassa tapauksessa jäämässä markkinoiden armoille. Tämä on huolestuttavaa, ja voi johtaa siihen, että asumisasioilla lisätään tulevaisuudessa ison vanhusjoukon huono-osaisuutta, toimitusjohtaja Janne Tuominen YH Kodit Oy:stä sanoo.
Linjausta laitoshoidon vähentämiseksi pannaan toimeksi rivakasti. Janne Tuomisen mukaan viimeistään nyt pitäisi kehittää tähän liittyviä asuntopoliittisia ratkaisuja, varsinkin kun vanhusväestön määrä koko ajan kasvaa. Esimerkiksi Tampereella on nyt yli 65-vuotiaiden vanhusasuntokuntia 30 000, ja kymmenen vuoden kuluttua niitä on 40 000. Eniten tässä joukossa kasvaa iäkkäiden yli 74-vuotiaiden osuus.
− Näissä asioissa juna kääntyy hitaasti, kun liikkeelle on lähdettävä kuntien maankäytöstä ja kaavoituspolitiikasta, ja siksi ei pidä viivytellä. Nyt käytössä ei ole mallia, jolla senioriasuntoja voidaan tehdä järkevästi tuettuna. Se heijastuu asuntojen hintoihin ja ohjaa tuotantoa omistusasunnoiksi.
YH Kodit on rakennuttanut 1200 senioriasuntoa, ja niistä noin puolet on omistusasuntoja. Yhtiön muu asuntotuotanto painottuu vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin.
Janne Tuomisen mukaan yksi senioreiden asuntotilannetta parantava keino olisi, että asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella ARA:lla olisi asiaan selkeästi kohdennettu korkotukilaina. Korkotukea saadaan tavallisten vuoka-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen tekemiseen, mutta esimerkiksi esteettömäksi rakennettujen ja turvateknologioita hyödyntävien, ruoka- ja liikuntapalvelut mahdollistavien ja yhteisöllisyyttä tukevien tilojen rakentamiseen tukea ei nykyisellään saa.
− Tietyt palvelut tarjoava senioriasumisen mallimme ei toimi ARAn tukemassa vuokra-asuntotuotannossa, Janne Tuominen sanoo.
− Senioriasuntojen hinta nousee niiden varustuksen ja palvelumahdollisuuden vuoksi jonkin verran tavanomaista kalliimmaksi. Se karsii automaattisesti joukkoa, joille asunnot ovat yleensä mahdollisia. Se luo myös seniorien asuntotuotannostamme vähän väärää mielikuvaa, Janne Tuominen pohtii.

Eriarvoistaako kotikin?

Vanhukset tarvitsevat palveluja pärjätäkseen kotona, ja tämän palvelumarkkinan kysyntä kasvaa.
Miten pärjäävät jatkossa ne, joilla ei ole varaa asumista ja kotona selviytymistä tukevaan palveluun. Janne Tuomisen mukaan nyt pallotellaan siitä, kuka palvelulaskun lopulta maksaa, kun kunnillakaan ei tunnu olevan siihen varaa.
− Paljon varallisuutta omaavat voivat aina ostaa palvelunsa. Entä he, joilla ei ole varaa? Onko edessä kehitys, jossa eriarvoisuus kasvaa asumisenkin kautta sitä mukaa mitä vanhemmaksi ihmiset tulevat?

Uusia kohteita vireillä

YH Kotien seniorikonseptissa asuntokohteissa on kotien lisäksi yleensä ravintola, kuntoilutila, yhteinen oleskelutila ja käytössä palveluohjaajan palvelut. Asunnot ovat vuokra-, -asumisoikeus- ja omistuskoteja.
− Senioriasumiseen on jäänyt elämään 55-vuoden ikäraja. Meillä asukkaiden keski-ikä on runsas 70 vuotta, mutta mielestäni ikärajaa ei pitäisi tuijottaa liian tiukasti. Jos asukas esimerkiksi liikuntarajoitteen vuoksi tarvitsee palveluja ja on halukas niistä maksamaan, kohde on hänelle oikea.
Kuntaomisteinen YH Kodit omistaa Tampereen seudulla, Turussa ja Pohjanmaalla noin 8200 asuntoa. Uusin senioriasuntokohde Tampereella on Kalevaan 2015 rakennettava omistusasuntotalo.

Artikkeli on julkaistu Pirkanmaan Kiinteistöviesti -lehdessä 4/2014. Hybridiviestintä Effet vastaa lehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.