Roskakuskista tuli raaka-ainetoimittaja

LOUNAIS-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI SYYSKUU 2015. Jätehuolto ei enää tarkoita jätteiden kasaamista kaatopaikalle, vaan yhä tehokkaampaa materiaalien kierrätystä. Porilaisyrittäjä Esa Lehti kertoo, että pian on mahdollista kierrättää jopa 90 prosenttia jätteistä takaisin teollisuuden raaka-aineeksi. Siinä tosin tarvitaan taloyhtiöidenkin apua.
Porilainen jätteenkuljetusalan perheyritys Veikko Lehti Oy on vankkumaton kiertotalouden kannattaja. Kiertotaloudessa jätteet ovat raaka-ainetta, jotka kierrätetään uusiksi tuotteiksi.

Toimitusjohtaja Esa Lehti arvioi, että yrityksen uuden laiteinvestoinnin myötä on mahdollista saada jopa 90 prosenttia jätteistä kiertoon.

– Aittaluodon lajitteluasemalle on vielä tänä vuonna tulossa optinen lajittelija, joka erottelee kiertoon kelpaavat kuitu- ja muovipakkaukset. Pyrimme saamaan talteen mahdollisimman paljon raaka-ainetta ennen jätteiden polttoa. Materiaalikierrätys on se suunta, johon nyt mennään.

Jätemuovin markkinat
kasvavat maailmalla

Esa Lehti patistelee sekä päättäjiä että Satakunnan asukkaita näkemään kiertotalouteen liittyvät mahdollisuudet. Porin seutu voisi hänen mukaansa olla vastuullisen jätehuollon edelläkävijä, joka kierrättää koko roskapussin sisällön ja vielä itse pussinkin.

Asuinkiinteistöillä syntyvä yhdyskuntajäte on kaupungin omaisuutta, mutta kaupan ja teollisuuden tuottamat jätteet kuljetusyritys voi myydä raaka-aineeksi.

– Esimerkiksi jätemuovin markkinat kasvavat koko ajan. Tonnit ovat vielä pieniä, mutta kasvuprosentit isoja, Lehti kertoo.

– Tänä vuonna yrityksemme vei jo helmikuuhun mennessä enemmän muovia ulkomaille kuin koko viime vuonna yhteensä. Kaukaisin määränpää on ollut Hongkong.

Jätteistä tulee vientituloja

Vientiin lähtevä muovi päätyy uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

– Olen entinen roska-autokuski, mutta nykyinen raaka-ainetoimittaja, Esa Lehti luonnehtii toimenkuvansa muutosta.

Hänen mukaansa jätteistä olisi enenevässä määrin mahdollista saada vientituloja ja kehittää raaka-aineita myös Suomen markkinoille. Samalla syntyisi uusia työpaikkoja.

– Toivottavasti kunnat eivät rajoita kehitystyötä uusilla määräyksillä tai sopimuksilla. On olemassa uhka, että yritysten ei anneta kehittää jätteen materiaalikierrätystä, koska jätevoimaloille ei riitä tarpeeksi poltettavaa.

Porin kaupunki
tukee kehitystyötä

Porin kaupunki saa Esa Lehdeltä kuitenkin kiitokset tuesta.

– Mehän olemme täällä kuin yrityshautomossa. Kaupunki on luottanut meihin ja olemme saaneet kehittää toimintaamme.

Porin kaupungin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus on seurannut kehitystyötä mielenkiinnolla.

– Nostan hattua Veikko Lehti Oy:n kokeiluille, joilla he pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman suuren osan jätteestä materiaalina. Sehän on myös jätelain asettama tavoite, Hannus sanoo.

Hän mainitsee, että jätteiden raaka-ainekierrolla on Porissa jo pitkät perinteet.

– Meillä toimii jätehuoltoyritysten lisäksi useita teollisuuden kierrätystalousyrityksiä kuten Stena Metalliyhtymä, Kuusakoski ja Ekokem. Lisäksi kaupungin jätehuoltomääräyksissä on edellytetty jo 15 vuotta, että yli kymmenen asunnon taloyhtiöissä jätteet lajitellaan tehokkaasti.

Kotona tehtävä
lajittelu on tärkeää

Asukkaiden tekemä lajittelu on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa. Raaka-aineet kiertävät sitä tehokkaammin, mitä huolellisemmin jäte on lajiteltu jo syntypaikalla eli esimerkiksi yrityksissä ja taloyhtiöissä.

– Suurin ongelma on likainen pakkausjäte. Kun syömättä jäänyt hernekeitto heitetään roskapussiin, niin se tahrii kaiken kierrätyskelvottomaksi, Lehti harmittelee.

Taloyhtiöille jätteiden lajittelu on myös taloudellisesti kannattavaa. Mitä useampi roskapussi päätyy sekajäteastian sijaan kierrätysjäteastiaan, sen edullisemmaksi kiinteistön jätehuolto tulee.

Juttu on julkaistu Varsinais-Suomen, Rauman ja Satakunnan kiinteistöyhdistysten julkaiseman Lounais-Suomen Kiinteistöviestin numerossa 3/2015. Hybridiviestintä Effet vastaa lehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.