Kuka päättää taloyhtiöiden isoista remonteista?

PIRKANMAAN KIINTEISTÖVIESTI 4/2016. Putkiremonttien huippuvuodet ovat käsillä, ja taloyhtiöissä ollaan isojen asioiden edessä. Harvassa yhtiössä on asiantuntijoita omasta takaa. Pitääkö osakkaiden olla siis huolissaan väitteistä, että heitä viedään kuin pässiä narussa jo hankesuunnitteluvaiheessa?
Syksyllä leimahtaneessa lehtikirjoittelussa on väitetty, että isännöitsijät ja insinööritoimistot ohjaavat taloyhtiöitä voimakkaasti raskaisiin ja kalliisiin putkiremontteihin, vaikka tarjolla olisi uusia kevyempiä ja halvempia menetelmiä, kuten sukituksia, sujutuksia ja pinnoituksia.

– Väitteitä isännöitsijöiden harjoittamasta vedätyksestä nousee esille ajoittain, mutta näyttöjä tällaisesta en ole havainnut lähes 20 vuotta kestäneellä työurallani, Tampereen REIM Isännöinnin toimitusjohtaja Jukka Mäkinen sanoo.

– Toki isännöitsijöillä on omia yhteistyöverkostojaan, mutta verkostoitumisen ainoana tavoitteena on tuottaa hyötyjä asiakkaalle.

Mitä tarkoitetaan ”putkiremontilla”?

Jukka Mäkisen mukaan markkinoilla olevia menetelmiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Myös termien selventäminen on paikallaan.

– Putkiremontti-sana pitäisi kieltää. Kyse on taloteknisestä peruskorjauksesta, kun remontti sisältää viemäreiden ja käyttövesiputkiston uusimisen, kosteiden tilojen saneerauksen sekä sähkötöitä. Sukittamalla tai sujuttamalla kunnostetaan vain viemäreitä. Tällaista suppeaa viemäriremonttia ei voi mitenkään rinnastaa kattavaan peruskorjaukseen, Mäkinen sanoo.

Missä olikaan säästö?

Samoilla linjoilla on tamperelaisen Insinööritoimisto LaRa Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kaivonen, jolla on takanaan kymmenien vuosien kokemus rakennuttajakonsulttina.

– On valitettavaa, että korjausten markkinoinnissa luodaan mielikuvaa, että pelkkä viemärien uusiminen riittää. Toki näin voi olla, jos vesijohdot on uusittu äskettäin. Toisaalta on selvitettävä myös kosteiden tilojen kunto. Jos niissä tikittää aikapommi ja märkiä seiniä ja kattoja korjataan myöhemmin yksitellen taloyhtiön kustannuksella, missä olikaan säästö, Kaivonen kysyy.

Sukitus voi olla strateginen valinta

Jukka Mäkisen mukaan uusien menetelmien käyttö kannattaa, kun ne soveltuvat korjauskohteeseen ja tavoitteeseen.

– Tärkeintä taloteknisessä peruskorjauksessa on ymmärtää kokonaisuus ja valita työmenetelmät sen mukaan, Mäkinen sanoo.

Pentti Kaivosen mukaan taloyhtiöiden kannattaisi tehdä strateginen valinta, kun viemärit ovat vielä hyvässä kunnossa. Joko varaudutaan sukittamaan tai pinnoittamaan viemärit jossakin elinkaaren vaiheessa tai käytetään ne hallitusti loppuun, minkä jälkeen ne vaihdetaan uusiin.

Hankesuunnitteluvaiheessa korjausta on mahdollista punnita eri näkökulmista ja pohtia rauhassa eri vaihtoehtoja. Jukka Mäkinen muistuttaa, että valinnat tekee lopulta aina taloyhtiö.

– Isännöitsijä ei kykene sanelemaan taloyhtiöiden päätöksiä. Vaikka yhtiössä olisi selkeät korjaustarpeet, ilman hallituksen aktiivisuutta ne eivät etene.

Koko jutun voi lukea Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n julkaisemasta Pirkanmaan Kiinteistöviestin numerosta 4/2016. Hybridiviestintä Effet vastaa lehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.