Härmälä oli 50-luvun lapsille oikea seikkailujen maa

TVA – KOTIHETKIÄ 2/2016. Härmälän Toivonkadulle ja Tuomaankadulle rakennettiin 1940-luvun alussa kahdeksan kaupungin vuokrataloa, joissa asui 1940-60-luvuilla melkoinen lapsikatras. Olli Helen ja Aila Keskinen kertovat minkälaista arkea pienissä kodeissa ja isoissa perheissä elettiin.
Tuomaankatu 9 sai asukkaikseen suuria perheitä, vaikka asuntojen koko on vain 38 neliötä. Siellä asui myös Huotareiden kymmenhenkinen perhe.

– Meillä oli keittiö, kamari ja vessa. Hanasta tuli kylmä vesi, lämmintä vettä saatiin puilla lämmittämällä. Joka perheellä oli kellarissa oma liiteri, josta me lapset kannoimme puita hellaan ja kamarin uuniin, Aila Keskinen (o.s. Huotari) muistelee.

Iltaisin Härmälän asuntoihin levitettiin pukkisänkyjä ja hetekoita, jotka olivat päiväsaikaan kasalla muurin nurkassa.

– Minua niin suretti, että veljeni joutuivat nukkumaan keittiössä, kun me sentään saimme olla uunin vieressä kamarissa. Jos keittiön lattialle jäi astiaan vettä, niin se jäätyi pahimpina pakkasöinä.

Lapset kirmasivat pitkin Härmälää

Kevään tullen ahtautta helpotti, kun osa lapsista kiipesi kavereidensa kanssa vintille nukkumaan.

– Se oli hauskaa, ihan kuin olisimme olleet retkellä. Kotona ei kaikilla ollut helppoa, mutta kakaraporukassa oli kivaa. Meillä oli samanlaista elämää kuin Aapelin Pikku Pietarin pihassa, Aila Keskinen luonnehtii.

Lapset saivat kirmata pitkin Härmälää ilman aikuisten valvontaa. Kaatopaikalta tongittiin kuparia myyntiin, lentokentällä hämmästeltiin lentsikoita ja camping-alueella ruotsalaisia. Seudun paras leikkipaikka oli kuitenkin Sikakopinmäki.

– Meillä oli Perkiönkadun takana sikakoppi, jossa oli aina kesästä jouluun kaksi possua kasvamassa. Isä sitten ne lahtasi ja kalttasi Tuomaankatu 11:n pesutuvan muuripadassa, siinä samassa, jossa pyykit keitettiin.

Kaikki tiesivät toistensa asiat

Yksityisyyttä ei kotona ollut. Seinät olivat kuin pahvia, joten kaikki perheet tiesivät toistensa asiat.

– Kuorsauskin kuului asunnosta toiseen, Olli Helen mainitsee.

Hän muutti Tuomaankadulle yksivuotiaana vuonna 1950 ja asui siellä 16-vuotiaaksi viiden sisaruksensa ja vanhempiensa kanssa. Kotona oli ahdasta, mutta onneksi pihassa riitti kavereita ja tekemistä.

Tuomaankadun ja Toivonkadun välissä on kenttä, jossa vastapäisten vuokratalojen lapset mittelivät toisiaan vastaan jalkapallossa ja jääkiekossa.

– Sikakopinmäessä järjestettiin yleisurheilukisat toivonkatulaisia vastaan. Siellä meillä oli itse tekemämme korkeus-, seiväs- ja pituushyppypaikat, meillä tuomaankatulaisilla omamme ja toivonkatulaisilla omansa, Helen kertoo.

Perkiönkadulla oli hurjat löylyt

Arki oli hyvin samantapaista joka asunnossa. Äidit pyörittivät huushollia ja isät kävivät töissä, moni Valmetilla. Kesällä lapset lähetettiin viideksi viikoksi kesäsiirtolaan.

– Päiväkodissa oli tasan yksi meidän talon lapsista. Hän itki miksi joutuu aidan taakse vankilaan, kun muut saavat juosta kaiket päivät vapaana. Hän kun oli ainoa, jonka molemmat vanhemmat kävivät töissä, Helen sanoo.

Viikonloppuisin saunottiin Perkiönkadun yleisessä saunassa, jossa saunottajat puunasivat härmäläläiset puhtaiksi.

– Tuomaankadulla asunut Hautasen Pate oli legendaarinen löylymies. Pate oli mukava, mutta niin riski äijä, ettei kukaan uskaltanut kieltää häntä heittämästä enempää löylyä. Pukuhuoneessa juotiin Pyynikin helmeä ja vaarinkaljaa, miehillä oli kossuakin, Olli Helen muistaa.

Olavi Virta pistäytyi talossa

Tuomaankatu ysin ikimuistoisin päivä oli, kun itse Olavi Virta käveli pihaan ja halusi soittaa puhelun.

– Tuomaankadulla ja Toivonkadulla oli kaikkiaan kahdeksan kaupungin vuokrataloa, joiden talonmiehenä toiminut Onni Siimes asui meidän talossamme. Hänellä oli virkansa puolesta puhelin, joka oli melkoinen ihme vielä siihen aikaan, Olli Helen kertoo.

Tuomaankadun lapset bongasivat muitakin julkkiksia.

– Ohjelmatoimisto Viihdeohjelmat Oy:n omistajat Pauli Lehtinen ja Tappi Suojanen asuivat viereisellä Timonkadulla. Sen ajan supertähdet kävivät heidän luonaan, esimerkiksi Erkki Junkkarinen käveli vihellellen pitkin Tuomaankatua, Helen sanoo.

– Ja minä näin meidän ikkunasta Henry Theelin ja Annikki Tähden, Koskinen hymyilee.

Koira kävi yksin ostoksilla

Julkkiksiakin suuremman vaikutuksen Olli Heleniin teki tulevan muusikon, Mauri ”Moog” Konttisen koira.

– Mauri asui Tuomaankatu vitosessa isovanhempiensa kanssa. Heidän saksanpaimenkoiransa Ami hölkötteli aina silloin tällöin yksin Tuomaankadun kioskille, pudotti suustaan rahan tiskille, sai myyjältä Riks Raks -suklaavohvelin ja paineli se suussaan takaisin vitosen pihaan.

Hybridiviestintä Effet vastaa Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n julkaiseman Kotihetkiä-asukaslehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta. Voit lukea koko jutun ja tutustua lehteen täällä.