Hallituksen toimittava jämäkästi taloyhtiön remonttihankkeessa

PIRKANMAAN KIINTEISTÖVIESTI SYYSKUU 2015. Kiinteistöalan aktiivi Erkki Ekola tietää kokemuksesta, että taloyhtiön hallituksen toimintakyky punnitaan heti korjaushankkeen alkumetreillä. Hän painottaa, että remonttihankkeet on valmisteltava huolellisesti jo ennen kuin ne tuodaan yhtiökokoukseen.

Riittävätkö isännöitsijän rahkeet?

Korjaushanketta käynnistettäessä isännöitsijän rooli kasvaa. Hän on alussa ainoa ulkopuolinen asiantuntija ja hänellä on yleensä valmiiksi myös hankkeisiin liittyvää rakennusalan verkostoa.

− Hallituksen on toimittava jämäkästi, ja myös isännöinnin aloitteellisuus korostuu. Kun remonttihankkeet kasvavat ja monimutkaistuvat, teknisen isännöinnin eriytyminen on oikea suuntaus. Perusisännöinti ja pelkkä hallinnon läpivienti eivät enää riitä, Erkki Ekola sanoo.

Hallituksen on ennen korjaushanketta arvioitava kriittisesti, pystyykö nykyinen isännöinti viemään ison projektin läpi taloyhtiölle tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeen aikana siitä vastaava ryhmä ei saisi hajota.

− Jos isännöintitarjouksia kysytään kesken putkiremontin, voi olla vaikea saada edes tarjouksia.

Katse peiliin myös omassa tiimissä

Remonttihankkeet tietävät hallituksessa tavanomaista enemmän työtä. Siksi hallituksen olisi hyvä ennen isoja hankkeita arvioida, ovatko asioita hoitamassa taloyhtiön parhaat voimat ja pitäisikö hallituksen ottaa joukkoonsa ulkopuolinen asiantuntijajäsen.

Ekola muistuttaa fiksun taloyhtiön yleensä ymmärtävän, ettei vaativien hankkeiden hoitaminen kuulu hallituksen perustyöhön. Kun suosituksen mukaan hallitukselle tulisi muutenkin maksaa kokouspalkkiot, korjaushankkeen aikana ne voivat olla tavanomaista suuremmat.

− Ylimääräisiä hallituksen kokouksia, seurantaa ja suunnittelua on korjaushankkeen aikana enemmän, ja palkkio on yksi keino motivoida hallitusta.

Muutosvastarintaa on aina

Muutosvastarintaa korjaushankkeissa on aina. Hyvällä esivalmistelulla ja suunnitelmallisuudella hallitus voi merkittävästi vähentää vastustusta. Jos käytössä on ollut hyvin tehty kunnossapitotarveselvitys, asukkaat tuntevat taloyhtiön tilanteen. Remonttitarpeet eivät ilmaannu täysin yllätyksenä.

Hallituksen ja isännöitsijän on pystyttävä perustelemaan iso investointi, joka synnyttää osakkaille kustannuksia ja haittoja asumiseen. On selvitettävä toisaalta hankkeen hyödyt ja toisaalta seuraukset siinä tapauksessa, jos toteutusta lykätään. Nämä seikat on tuotava ymmärrettäväksi pureksittuna yhtiökokoukselle.

”Montako tonnia se maksaa?”

Yhtiökokouksen päätös hankesuunnittelun aloittamiseksi antaa hallitukselle valtuudet edetä korjaushankkeessa eli hallitus voi aloittaa hankesuunnittelun. ”Montako tonnia se maksaakaan” ja ”mitä sillä rahalla saadaan”, ovat usein kuultuja kysymyksiä, kun hankesuunnittelusta ollaan päättämässä.

− On tärkeää, että osakkaille kerrotaan mitä hankesuunnittelussa tehdään ja mitä sen tuloksena syntyy. Tässä vaiheessa tarvitaan myös visio remontin kustannuksista, miten rahoitus on ajateltu järjestää ja millaista rahanmenoa ennakoidaan osakkaille, Erkki Ekola sanoo.

Koko juttu on luettavissa Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n julkaiseman Pirkanmaan Kiinteistöviestin numerosta 3/2015. Hybridiviestintä Effet vastaa lehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.