Auktorisointi takaa isännöitsijän pätevyyden
LOUNAIS-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI TOUKOKUU 2016. Isännöitsijöiden henkilökohtainen auktorisointi alkoi tänä vuonna uudelleen ja uudessa muodossa. Ensimmäisinä auktorisoiduista viidestätoista isännöitsijästä peräti viisi on Lounais-Suomesta. Heidän mielestään on tärkeää, että isännöintialalla on yritysauktorisoinnin lisäksi käytössä myös henkilökohtainen pätevyysjärjestelmä.
– Yksilöthän tätä työtä käytännössä tekevät ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että osaamista ja tietämystä mitataan nimenomaan yksilötasolla, Rauman Talokeskus Oy:n toimitusjohtaja ja Rauman Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, auktorisoitu isännöitsijä AIT Mikko Vapanen (kuvassa) sanoo.
Kaarinan Isännöitsijäpalvelu Oy:n auktorisoitu isännöitsijä AIT Esa Kunnas on samoilla linjoilla.
– Henkilöauktorisointi antaa taloyhtiölle takeet isännöitsijän ammattitaidosta. Taloyhtiö tekee kuitenkin yhteistyötä isännöitsijän ja kirjanpitäjän kanssa, ei toimiston.
Auktorisointi kertoo
ammattitaidosta
Sekä Kunnaksella että Vapasella oli jo aiempi henkilökohtainen ISA-auktorisointi, joka päättyi vuonna 2011.
– Koska isännöitsijänä voi periaatteessa toimia lähes kuka tahansa, pidän tärkeänä, että voin liittää nimikkeeseen sanan auktorisoitu. Kun voin vielä perään laittaa kirjaimet AIT, niin uskon asiakkaidenkin ymmärtävän, että kyseessä on pätevöitynyt isännöitsijä, Vapanen sanoo.
Myös Kunnas piti auktorisoinnin uudelleenhakemista itsestään selvänä.
– Auktorisoinnilla isännöitsijä pystyy näyttämään sen, että hänellä on kokemusta ja ammattitaitoa alalta.
Turkulaisen Isännöinti-Saarto Oy:n auktorisoitu isännöitsijä AIT Päivi Sainio uskoo, että henkilöpätevyysjärjestelmä auttaa asiakkaita isännöitsijävalinnassa.
– Ala on aika kirjava ja sääntelemätön. Auktorisoidun isännöitsijän valitsemalla taloyhtiö voi varmistua, että kyseessä on alalle koulutettu ja kokenut isännöinnin ammattilainen, joka on sitoutunut itsensä jatkuvaan kehittämiseen, Sainio perustelee.
Vaativa tentti ei
ole läpihuutojuttu
Auktorisoinnin vähimmäisvaatimuksina on kolmen vuoden työkokemus, isännöintialan peruskoulutus ja laaja projektinjohtokokemus. Lisäksi hakijan on läpäistävä lakiosaamista mittaava tentti sekä sitouduttava ylläpitämään osaamistaan ja noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita.
Auktorisointitentin kehittämisessä mukana olleet isännöitsijät halusivat asettaa riman korkealle, joten kysymysten taso on suunniteltu haasteelliseksi. Tentissä on 50 monivalintakysymystä, jotka arvotaan 200:sta erilaisesta tehtävästä. On siis tuuristakin kiinni minkälaiset kysymykset sattuvat kohdalle.
– Laaja tentti ei ole mikään läpihuutojuttu, joten suosittelen tenttiin menijöille vähintään asunto-osakeyhtiölain kertaamista. Osa kysymyksistä oli sellaisia, etten ole niihin 33-vuotisen isännöitsijäurani aikana törmännyt, Mikko Vapanen mainitsee.
Kaikki auktorisoidut isännöitsijät on listattu Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n nettisivuille. Titteli ei ole ikuinen, vaan tentti on uusittava kuuden vuoden välein.
Juttu on julkaistu Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen, Kiinteistöliitto Rauman ja Kiinteistöliitto Satakunnan julkaiseman Lounais-Suomen Kiinteistöviestin numerossa 2/2016. Hybridiviestintä Effet vastaa lehden sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.